JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Valta rinnastetaan usein aikuiseen ja aikuisesta lähtöisin olevaan määräysvaltaan, mutta valtaa sosiaalisissa tilanteissa esiintyy myös lapsista lähtöisin olevana verbaalisena vallankäyttönä kuin nonverbaalisena. Lapset harjoittelevat valtaa ja sen käyttöä leikeissään ja ollessa vuorovaikutuksessa muiden lasten sekä aikuisten kanssa.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lasten valtaa ja valtaan liittyvää lasten käyttäytymistä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin keskittyen keräämääni aineistoon. Aineisto on kerätty havainnoimalla eri ikäisiä lapsia eräässä varhaiskasvatusyksikössä alkuvuonna 2022. Aineistoa tuotettiin yhteensä kuuden eri aamupäivän aikana. Tutkimusaineisto on kerätty videotallenteina samalla lapsia reaaliaikaisesti havainnoiden. Aineiston keräystavan vuoksi esiintyviin tilanteisiin oli helppo palata useampaan kertaan ja analysoida tilanteita niin vallan käyttäjän kuin vallan kohteena olevan näkökulmista.

Tutkimusaineiston olen jakanut lapsen käyttämään nonverbaaliseen eli sanattomaan sekä verbaaliseen eli sanalliseen viestintään suhteessa valtaan. Lisäksi tutkimusaineisto on jaoteltu sen mukaan, kohdistuuko lapsen käyttämä valta aikuiseen vai lapseen. Tutkimusaineiston tulosten mukaan eniten lapset hyödyntävät nimenomaan sanallista valtaa aikuisiin. Tekemäni tutkimus osoittaa, että lasten vallan yritykset voivat myös epäonnistua. Lapsilla valta ja valtaan liitettävä käyttäytyminen tapahtuu usein myös sanattomasti perustuen lapsen ikään ja sen tuomiin taitoihin puhua ja tulla kuulluksi. Lasten huoltajilta sekä varhaiskasvatusyksiköstä on pyydetty lupa tutkimuksen tekoon ja lasten havainnointiin. Tutkimuksen tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, sillä tulokset pohjautuvat yhden varhaiskasvatusyksikön lapsiin ja ainoastaan yhden tutkijan havaintoihin.

Tutkimuksessa havaitaan lapsen käyttävän valtaa monipuolisesti ja kohdistuen enimmäkseen toisiin lapsiin. Lapsesta lähtöisin oleva valta kohdistuu enemmän sanattomin keinoin toisiin lapsiin, kun taas aikuisiin käytetään valtaa enemmän verbaalisesti esimerkiksi käskien tai perustellen. Lasten vallankäyttö opettaa lapsille sosiaalisten tilanteiden raameja ja mahdollisuuksia sekä määrittää yhteiskunnallista paikkaa niin ryhmässä kuin vertaissuhteissa. Tutkimus osoittaa, että lapsen tulee harjoitella valtaa ja oikein käytettynä valta parhaimmillaan on voimauttavaa ryhmälle ja yksilön identiteettiä määrittävä tekijä.