JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Suomalaisen peruskoulujärjestelmän koulujen toimintakulttuurin on havaittu pitävän sisällään heteronormatiivisia toimintamalleja, jotka tekevät sukupuolten moninaisuudesta kouluarjessa näkymätöntä. Tutkimuksissa on myös havaittu oppilaan sukupuolen vaikuttavan siihen, kuinka opettajan vuorovaikutus luokassa jakautuu, millaista sanastoa vuorovaikutuksessa käytetään ja millaista vuorovaikutus on laadultaan. Tässä fenomenografisessa tutkimuksessa avaan opettajien ja opettajaksi opiskelevien käsityksiä oppilaan sukupuolen vaikuttavuudesta opettajan oppilaaseen kohdistaman kielellisen ja vuorovaikutteisen toiminnan kannalta.

Tutkimusaineisto hankittiin kevään 2023 aikana. Tutkimusaineisto muodostui yhdestätoista kirjalliseen muotoon laaditusta kyselyvastauksesta, jotka kerättiin luokan- ja aineenopettajilta sekä luokanopettajiksi opiskelevilta opettajan tehtävässä toimineilta henkilöiltä. Kyselylomakkeella kerätyn aineiston avoimet tekstivastaukset analysoitiin fenomenografiaa tutkimusmenetelmänä hyödyntäen.

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että opettajat ja opettajaksi opiskelevat kokevat oppilaan sukupuolen vaikuttavan käytettyyn kieleen ja vuorovaikutukseen. Esiin nousi kolme eri näkökulmaa, jotka olivat opettajan vuorovaikutuksen jakautuminen, kielen ja vuorovaikutuksen sanasto sekä kielen ja vuorovaikutuksen laatu. Vuorovaikutuksen koettiin jakautuvan muita enemmän villeille oppilaille, joiden ajateltiin usein olevan poikia. Toisaalta hiljaisille tytöille haluttiin antaa erityishuomiota. Sanaston näkökulmasta esiin nostettiin sukupuolistavien ryhmänimitysten käyttö sekä näiden rinnalla sukupuolineutraalit tavat puhutella oppilaita. Vuorovaikutuksen laatu nousi aineistossa esiin muun muassa pyrkimyksenä vaatia työrauhaa kaikilta oppilailta sukupuolesta riippumatta.

Tulosten mukaan koulumaailmassa ilmenee niin sukupuolinormatiivisia kuin sukupuolineutraaleita kielellisen ja vuorovaikutteisen toiminnan tapoja. Aineistosta nousi esiin opettajan tai opettajaksi opiskelevan omien käsitysten vaikutus siihen, suosittiinko sukupuolinormatiivisia vai sukupuolineutraaleja kielen ja vuorovaikutuksen keinoja enemmän. Vastauksista ilmeni myös variaatiota siinä, kuinka sukupuolistavaan kieleen ja vuorovaikutukseen suhtaudutaan.

Oppilaiden sukupuolistaminen kielellisin ja vuorovaikutteisin keinoin ylläpitää perinteisiä sukupuolirooleja ja stereotypioita, tehden non-binäärit oppilaat koulumaailmassa näkymättömiksi. Perusopetuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta on tärkeää edelleen ylläpitää keskustelua sukupuolistavan kielen ja vuorovaikutuksen tematiikan ympärillä sekä laajemmin sukupuolten moninaisuutta ja koulun heteronormatiivista kulttuuria koskien.