JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan luokanopettajien työtä ja työn hallintaa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan suomalaisopettajien kokemus omasta työmäärästä on kasvanut ja työtahti koetaan yhä intensiivisemmäksi vaatimusten ja töiden kasaantuessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisiin opetuksen ulkopuolisiin työtehtäviin opettajilta kuluu tänä päivänä paljon aikaa ja millä keinoin opettajat hallitsevat työtään. Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää sekä tehdä näkyväksi opettajien työtä ja työmäärää tänä päivänä. Lisäksi tavoitteena oli tuoda esiin keinoja, joita opettajat käyttävät oman työnsä hallintaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena tuoden opettajien subjektiivisia kokemuksia esiin. Tutkimuksen aineisto koostuu viiden luokanopettajan teemahaastatteluista, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti.

Tutkimuksessa ilmeni, että opettajilta kuluu tänä päivänä paljon aikaa kolmiportaiseen tukeen liittyviin tehtäviin, viestintään ja yhteydenpitoon sekä oheistöihin. Oheistöitä lukuun ottamatta opettajat kokivat näiden olevan tärkeitä ja työhön kuuluvia tehtäviä, mutta heillä meni niiden hoitamiseen paljon ajallisia resursseja. Erityisesti hallinnolliset asiakirjat, moniammatillinen yhteistyö sekä tuen tarpeisiin vastaaminen työllistivät opettajia enenevässä määrin. Myös viestinnän ja yhteydenpidon koettiin vievän tänä päivänä paljon aikaa monikanavaisen viestinnän sekä kodin ja koulun yhteistyön painottumisen myötä. Opettajien kokemuksista voitiin päätellä, että työläisiin ja aikaa vieviin tehtäviin toivottiin sekä lisäresursseja että selkeämpiä ja yksinkertaisempia toimintatapoja, jotka toisivat helpotusta opettajille ja koko työyhteisölle. Yksinkertaistamalla byrokraattisia ja ylhäältä päin ohjattuja työtehtäviä opettajat voisivat keskittyä paremmin oman perustyönsä tekemiseen.

Lisäksi tutkimus osoitti, että opettajilla oli käytössään monipuolisesti erilaisia työn hallinnan keinoja. Työtä hallittiin työn organisoimisen keinoin, opettajan yksilöllisin keinoin sekä osana työyhteisön toimintaa. Yksilölliset työn hallinnan keinot nousivat tärkeään rooliin erityisesti kokeneempien opettajien keskuudessa. Opettajien kokemus omasta toimijuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön näyttäytyi työn hallinnan kannalta keskeisenä tekijänä. Työyhteisön toiminnan osalta yhteisopettajuus koettiin erityisen merkittävänä työtaakkaa helpottavana keinona sekä konkreettisen työnjaon että sosiaalisen tuen myötä. Työn organisoimisen keinot puolestaan näyttäytyivät yleisimmin käytettyinä työn hallinnan keinoina, joista työn priorisoimisen ja ennakoinnin merkitys korostui erityisesti kiireisinä aikoina. Tämä tutkimus toi esiin uudenlaisia näkökulmia siitä, miten yksilöllisiä ja työkokemuksen myötä kehittyviä opettajien työn hallinnan keinot voivat olla.