JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Vertaisryhmämentorointi on menetelmä, jonka on aiemmissa tutkimuksissa todettu tukevan eri ammattiryhmistä tulevien opettajien ammatillista osaamista ja työhyvinvointia. Vertaisryhmämentoroinnissa kokeneet osaajat ja uransa alkuvaiheessa olevat opettajat jakavat kokemuksiaan ja ammatillista osaamistaan keskustelun sekä toiminnallisten menetelmien avulla. Erityisesti toisilta opettajilta saatu vertaistuki on koettu merkittäväksi työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa stressi, lapsiryhmä sekä käytössä olevat resurssit ja yleisesti varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin liittyvissä tutkimuksissa varhaiskasvatuksen opettajat ovat kertoneet työnsä olevan kuormittavaa. Aiempien tutkimusten perusteella vertaisryhmämentoroinnin lisääminen varhaiskasvatuksen kentälle tarkoittaisi varhaiskasvatuksen laadun paranemista, sillä laadukkaan varhaiskasvatuksen tärkein voimavara on hyvinvoiva henkilöstö.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä varhaiskasvatuksen opettajat kertovat vertaisryhmämentoroinnilla olevan työhyvinvoinnille. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä avataan vertaisryhmämentoroinnin moninaista käsitettä, historiaa sekä vertaisryhmämentorointitapaamisten kulkua. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä avataan työhyvinvoinnin käsitettä, työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa sekä varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvoinnin ja vertaisryhmämentoroinnin tutkittuja yhteyksiä. Tutkimus on toteutettu laadullisena kerronnallisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto koostuu varhaiskasvatuksen opettajilta Webropolin avulla kerätyistä kirjoitelmista, joita on analysoitu temaattisen analyysimenetelmän avulla. Kirjoituspyynnöt jaettiin varhaiskasvatuksen opettajille, joilla tiedettiin olevan kokemusta vertaisryhmämentoroinnista.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vertaisryhmämentorointi tukee varhaiskasvatuksen opettajien kertomusten perusteella työhyvinvointia usealla eri tavalla. Toisilta opettajilta saadun vertaistuen kerrottiin tukevan työssä jaksamista ja sitä kautta myös työhyvinvointia. Ryhmässä kertomisen merkitys korostui varhaiskasvatuksen opettajien kertomuksissa luotettavan ja turvallisen ilmapiirin kautta, sillä varhaiskasvatuksen opettajat kertoivat voivansa pohtia esimerkiksi omaan tiimiin liittyviä haastaviakin asioita vertaisryhmämentoroinnin avulla. Vertaisryhmämentoroinnin kerrottiin tukevan myös ammatti-identiteettiä sekä työn kehittymistä ja sitä kautta myös itsevarmuuden ja itseluottamuksen kerrottiin lisääntyneen. Lisäksi työyhteisön suhtautumisen kehittämis- ja hanketyöhön kerrottiin vaikuttavan työhyvinvointiin.