JultikaUniversity of Oulu repository

Abstract

This thesis work is an analytic close reading of Eric Hobsbawm’s Nations and Nationalism since 1780: Programme, Myth Reality that utilizes Wulf Kansteiner’s multi-modal theory of history. The purpose of the thesis is to investigate if one of the text types identified by Kansteiner in his theory is primary in the work at hand, and what evidence there is of this. The other goal of the thesis is to analyse what challenges do text linguistic approaches such as Kansteiner’s multidirectional theory of history face when applied to whole works of historiography, especially in the field of the history of nationalism?

In addition to the strong tenets for the historiography of nationalism contained within Hobsbawm’s book, its publishing history makes it an interesting case study for empirical research of this sort. Though first published in 1990, a second edition of the book came just two years after with great revisions to the last chapter of the book, that now included the fall of the Soviet Union. The primary sources for this thesis are the two versions of Eric Hobsbawm’s Nations and Nationalism since 1780. The other primary sources used in this master’s thesis are Kansteiner’s article, where he presents his analysis of Timothy Snyder’s Bloodlands, his lecture in Oulu on his theory, and the online seminar talk where he further detailed it. These sources allowed me to test and criticize his methodology.

Kansteiner’s hypothesis in his theory is that all works of historical writing are a hybrid of the three text types of description, narration, and argument. But, in each work, one of the text types is primary, and the other two text types support it. He hypothesizes that the text type of a single work of historiography can be analysed from the main colligatory concepts employed in it. In addition to the text types, he proposes the existence of a texter in every piece of historical writing. The texter is a new concept, which describes a text-immanent figure like that of the narrator in fiction, but which is intended as a tool of analysis specifically for historiography.

The central results of the thesis are as follows: the primary text type of Nations and Nationalism since 1780 is argumentation, and there are three distinct arguments made by the texter in the book. The arguments are that 1. Nationalism is modern, 2. The demise of nationalism and nation states should be an inevitable conclusion, and 3. Nationalism is hollow. In addition, the texter uses two specific descriptive tools to bolster his arguments, and these are rhetorical flourishes, and the listing of evidence. The evidence are brought forth like witnesses to the stand in the text, and hurriedly put away once the argument at hand has been secured.

The concept of the texter is also criticized at the end of the thesis via the ethics of the philosophy of history and the methodology of the science of ideas. The problems inherent in the concept of the texter are offered a solution by reconsidering the texter as form of a illocutionary act, as defined by Quentin Skinner.

Enemmän kuin kerrontaa : argumentaatio, narraatio ja kuvailu Eric Hobsbawmin Nationalismit teoksessa

Tiivistelmä

Tämä opinnäytetyö käsittelee Eric Hobsbawmin vuonna 1990 julkaistun teoksen Nations and Nationalism since 1780: Programme, Myth, Reality analyyttistä lähilukua Wulf Kansteinerin moni-modaalisen historian teorian avulla. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko jokin Kansteinerin tunnistama tekstityyppi perustavanlaatuinen Hobsbawmin teoksessa, ja mitä todisteita tästä on kirjassa. Työn tarkoitus on myös analysoida, miten Kansteinerin teoria soveltuu kokonaisten historiankirjoituksen teosten tarkasteluun nationalismin historiantutkimuksen kentän sisällä, sillä aiemmat Kansteinerin teoriaa hyödyntäneet tutkimukset ovat analysoineet teoksia holokaustin historiantutkimuksen saralla.

Hobsbawmin teos julkaistiin uudestaan vuonna 1992, jolloin Hobsbawm muutti sen viimeistä lukua sisällyttääkseen Neuvostoliiton hajoamiseen liittyvät tapahtumat siihen, joka tekee teoksesta erityisen mielenkiintoisen analyysiä varten. Tärkeimmät lähteet tutkimukselle ovatkin edellä mainitun Hobsbawmin teoksen molemmat painokset, sekä Kansteinerin artikkeli Timothy Snyderin Bloodlands teoksesta, jossa hän esittelee teoriansa, sekä hänen seminaariluentonsa, jossa hän kehittää teoriaansa pidemmälle. Teoriansa lähtökohtana Kansteinerilla on hypoteesi siitä, että historiankirjoitus koostuu vähintään kolmesta eri tekstityypistä: kuvailevasta, kertovasta ja argumentoivasta tekstityypistä. Jokaisessa teoksessa yksi näistä tekstityypeistä on kuitenkin perustavanlaatuinen, ja muut tekstityypit tukevat sitä. Tekstityyppien lisäksi Kansteiner esittää eräänlaisen kertojan olemassaolon historiankirjoituksessa: tämä kertojan käsite on nimeltään texter, ja eroaa perinteisestä kirjallisuustieteen kertojasta (narrator) usealla tavalla.

Tutkielman keskeiset tutkimustulokset ovat, että Hobsbawmin teos edustaa argumentoivaa tekstityyppiä ja siitä on eroteltavissa kolme eri kertojan tekemää argumenttia: 1. Nationalismi ja kansallisvaltiot ovat moderneja, 2. Nationalismin ja kansallisvaltioiden häviäminen on ilmiselvä asia ja 3. Nationalismi on onttoa. Teoksen kertoja käyttää myös kahta eri kuvailevaa tekstityyppiä edustavaa keinoa tukemaan argumentointiaan. Ensimmäinen näistä ovat retoriset tyylittelyt, johon kuuluu muun muassa analogioiden käyttö argumenttien havainnollistamiseksi. Toinen keino on historiallisten todisteiden ja esimerkkien listaus, joka muistuttaa todistajien kuulemista oikeussalissa. Eri historialliset todisteet kutsutaan tekstissä esiin, ja lähetetään pois, ripeällä tahdilla, kun argumentin niistä saama tuki on varmistettu.

Työn lopussa Kansteinerin teorian kertojan (texter) käsitettä myös kritisoidaan aatehistorian metodologian ja historianfilosofian etiikan avulla, ja teoriaan sisältyviin ongelmiin liittyen historiankirjoituksen tekijän päämääriin ja motivaatioihin tarjotaan ratkaisu Quentin Skinnerin illokutionaaristen aktien teorian avulla.