JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän pro gradun -tutkielman aiheena on Suomen ja Neuvostoliiton välinen yhteistyö Suomalais-venäläisessä rajavesistökomissiossa vuosina 1964–1991. Komissio perustettiin vuonna 1964 Suomen ja Neuvostoliiton välille sillä periaatteella, että komissio pitäisi huolta valtioiden välillä sijaitsevista rajavesistöalueista. Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli useita vesistöjä, jotka tarvitsivat komission huomiota ihmisen aiheuttaman kuormituksen takia. Näistä eniten huomiota saaneita vesistöjä olivat Saimaa sekä Vuoksi.

Tutkielma käy läpi laajasti rajavesistökomission toimintaa perustamisesta Neuvostoliiton hajoamiseen saakka. Alkuperäislähteinä olen käyttänyt rajavesistökomission vuosikokousten pöytäkirjoja, joita on yhteensä 27. Pöytäkirjojen tukena olen hyödyntänyt aiheeseen sopivaa tutkimuskirjallisuutta. Tutkimuskirjallisuudesta nostan esille Juha Haapalan ja Marko Keskisen teosta ”Exploring 100 years of Finnish transboundary water interactions with Russia: A historical analysis of diplomacy and cooperation.” Haapalan ja Keskisen teos on lähellä tutkielmani aihetta ja näin ollen toimivaa kirjallisuutta tutkielmani avuksi. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten yhteistyö rajavesistökomissiossa muodostettiin. Ja, kuinka suomalaisten ja neuvostoliittolaisten yhteistyö komissiossa sujui. Tutkielmassa nousee esille paljon komission varsinaista toimintaa rajavesistöjen hyväksi asioiden suunnittelusta niiden toteutukseen. Tutkielma sivuaa kysymystä siitä, onko rajavesistökomission jäsenillä Suomella tai Neuvostoliitolla ollut pyrkimystä poliittiseen vaikuttamiseen muullakin, kuin ympäristöpolitiikan taholla.

Tämä tutkielma on ympäristöhistorian sekä transnationaalisen historian piirissä. Ympäristö on tutkielmassa isossa asemassa, mutta samoin on rajoja ylittävä kahden valtion yhteinen toiminta. Tutkielma etenee kronologisesti vuosikymmenien mukaan, tutkielma alkaa perustamisesta ja siirtyy siitä kohti Neuvostoliiton hajoamista. Rajavesistökomission toiminta ei kuitenkaan loppunut Neuvostoliiton hajoamiseen, vaan jatkoi toimintaansa tavalliseen tapaan. Tutkielmassa käytän metodina laadullista sisällönanalyysia. Olen huolellisesti perehtynyt aineistojen sisältöön ja tutkielmassa luonut analyysiä kerättyjen tietojen perusteella.

Rajavesistökomission pöytäkirjat ovat hyvin laajat ja antavat yksityiskohtaisen katsauksen komission toimintaan. Pöytäkirjoissa on myös hyvin näkyvissä suomalaisten ja venäläisten keskinäinen kommunikaatio sekä työskentelytavat. Pöytäkirjat ovat myös avoimia ja näkyvillä on myös eriäviä mielipiteitä. Pöytäkirjat sopivat myös aikaansa ja tuovat esille kylmän sodan ilmapiirin. Esimerkiksi YYA-sopimus mainittiin pöytäkirjoissa useampaan kertaan, erityisesti Neuvostoliiton puolelta sopimuksen tärkeyttä ja toimivuutta juhlistettiin.