Valkoisten vangit Kajaanissa 1918 : tutkielma ilmiön paikallisesta taustasta, pidätettyjen epäillystä toiminnasta, vankikohtaloista ja valtiorikosoikeuden tuomioista
Kemppainen, Jaakko (2023-06-20)
Kemppainen, Jaakko
J. Kemppainen
20.06.2023
© 2023 Jaakko Kemppainen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306202651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306202651
Tiivistelmä
Tämä tutkielma on historiallinen perusselvitys Kajaanin vankileirin toiminnasta vuonna 1918, ja kattava erittely leirin vangeista.
Kajaanin vankileiri toimi 7.2.–15.5.1918. Sitä ylläpiti valkoisten sotilastoimintaa Kainuussa johtanut Kajaanin Sissirykmentti, jonka tuottama asiakirja-aineisto on yksi tämän työn keskeisistä lähteistä. Leirin toiminta alkoi Kajaanin työväenkaartin johtajien pidätyksistä ja kuulusteluista. Pian pidätettiin kaartin rivimiehiä, ja kohta myös asevelvollisuusrikkureita. Kaikkien näiden ryhmien kuulustelut Kajaanin vankileirissä tuottivat tuntemattoman määrän kuulustelupöytäkirjoja, joista tämän työn lähdeaineisto — etupäässä vankien VRO-aktit — käsittää useita satoja. Kuulusteluja Kajaanissa tekivät paikallinen tutkijalautakunta sekä valkoisten tiedustelu, joiden välinen raja oli häilyvä.
Tässä työssä kuvataan hajanaisia viitteitä yhdistellen myös vankeusoloja. Aluksi Kajaanin vankeja pidettiin valkoisten tukikohta-alueella opettajaseminaarilla, mutta vankimäärän kasvaessa pian myös kihlakunnanvankila ja poliisiputkat otettiin sota-ajan pidätysleirikäyttöön. Eri mittaisia pidätysaikoja Kajaanin vankileirissä vietti yhteensä 263 henkilöä. Vankimäärän hetkellinen huippu nähtiin 20.3. jolloin vankeja oli laskelmani mukaan 112. Suurimmalla osalla vangeista pidätysjakso kesti alle kuukauden. Tutkimistani vangeista ammuttiin viisi — tässä työssä sivutaan myös Kajaanin valkoisten vastuuta heidän kohtaloihinsa liittyen.
Kajaanin vankileiri oli yksi kymmenistä pidätysleireistä, joita valkoiset perustivat hallitsemilleen alueille. Tällaiset maaseudun aluekeskuksien sota-ajan pidätysleirit jäivät vankimääriltään huomattavasti pienemmiksi kuin paremmin tunnetut ”keskusleirit” eli sotavankileirit, joiden toiminta jatkui myös sodan päätyttyä. Sodan lopuksi Kajaanin vangit siirrettiin Kuopion sotavankileiriin odottamaan valtiorikosoikeuden tuomioita. Kajaanin vankien kohtaloita Kuopiossa ja valtiorikosoikeudessa ei ole aiemmin keskittyneesti eritelty, ja siksi asia saa tässä työssä oman lukunsa. Tämän työn aineistoon lukeutuu yhteensä 103 ”Kajaanin vankien” VRO-aktia, ja myös Kuopion vankileirin arkistoa käytetään kesän olojen kuvaamisessa.
Tutkittuja vankeja tarkastellaan tässä työssä myös työväenkaartilaisina sekä arkisempina politiikan paikallistoimijoina. Sen vuoksi taustoitan sisällissotaa ja vankeutta vuoden 1917 paikallisilla tapahtumilla. Taustoituksessa merkittävin lähde on kuopiolainen Savon Työmies, jota Kajaanin sosialistit käyttivät piirilehtenään, mutta jota paikallinen työväenliikkeen historia ei ole jostain syystä käyttänyt lähteenään vuosien 1917–18 kuvauksessa.
Kajaanin vankileiri toimi 7.2.–15.5.1918. Sitä ylläpiti valkoisten sotilastoimintaa Kainuussa johtanut Kajaanin Sissirykmentti, jonka tuottama asiakirja-aineisto on yksi tämän työn keskeisistä lähteistä. Leirin toiminta alkoi Kajaanin työväenkaartin johtajien pidätyksistä ja kuulusteluista. Pian pidätettiin kaartin rivimiehiä, ja kohta myös asevelvollisuusrikkureita. Kaikkien näiden ryhmien kuulustelut Kajaanin vankileirissä tuottivat tuntemattoman määrän kuulustelupöytäkirjoja, joista tämän työn lähdeaineisto — etupäässä vankien VRO-aktit — käsittää useita satoja. Kuulusteluja Kajaanissa tekivät paikallinen tutkijalautakunta sekä valkoisten tiedustelu, joiden välinen raja oli häilyvä.
Tässä työssä kuvataan hajanaisia viitteitä yhdistellen myös vankeusoloja. Aluksi Kajaanin vankeja pidettiin valkoisten tukikohta-alueella opettajaseminaarilla, mutta vankimäärän kasvaessa pian myös kihlakunnanvankila ja poliisiputkat otettiin sota-ajan pidätysleirikäyttöön. Eri mittaisia pidätysaikoja Kajaanin vankileirissä vietti yhteensä 263 henkilöä. Vankimäärän hetkellinen huippu nähtiin 20.3. jolloin vankeja oli laskelmani mukaan 112. Suurimmalla osalla vangeista pidätysjakso kesti alle kuukauden. Tutkimistani vangeista ammuttiin viisi — tässä työssä sivutaan myös Kajaanin valkoisten vastuuta heidän kohtaloihinsa liittyen.
Kajaanin vankileiri oli yksi kymmenistä pidätysleireistä, joita valkoiset perustivat hallitsemilleen alueille. Tällaiset maaseudun aluekeskuksien sota-ajan pidätysleirit jäivät vankimääriltään huomattavasti pienemmiksi kuin paremmin tunnetut ”keskusleirit” eli sotavankileirit, joiden toiminta jatkui myös sodan päätyttyä. Sodan lopuksi Kajaanin vangit siirrettiin Kuopion sotavankileiriin odottamaan valtiorikosoikeuden tuomioita. Kajaanin vankien kohtaloita Kuopiossa ja valtiorikosoikeudessa ei ole aiemmin keskittyneesti eritelty, ja siksi asia saa tässä työssä oman lukunsa. Tämän työn aineistoon lukeutuu yhteensä 103 ”Kajaanin vankien” VRO-aktia, ja myös Kuopion vankileirin arkistoa käytetään kesän olojen kuvaamisessa.
Tutkittuja vankeja tarkastellaan tässä työssä myös työväenkaartilaisina sekä arkisempina politiikan paikallistoimijoina. Sen vuoksi taustoitan sisällissotaa ja vankeutta vuoden 1917 paikallisilla tapahtumilla. Taustoituksessa merkittävin lähde on kuopiolainen Savon Työmies, jota Kajaanin sosialistit käyttivät piirilehtenään, mutta jota paikallinen työväenliikkeen historia ei ole jostain syystä käyttänyt lähteenään vuosien 1917–18 kuvauksessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32150]