JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Maailma on 2020-luvulla muuttunut entistä sulkeutuneempaan suuntaan. Ensin COVID-19, eli tutummin koronapandemia, levisi ympäri maailman, ja pian sen jälkeen Euroopassa alkoi tuhoisin sota sitten toisen maailmansodan. Rajat ovat lisääntyneet kovaa vauhtia, kuten rajojen ylittäminenkin ja rajavalvonta. Ihanteellinen valtion raja päästää lävitseen halutut mobiliteetit ja pysäyttää ei-halutut. Matkailijoihin ja työperäiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan yleensä myönteisesti, sillä niillä on positiivinen vaikutus aluetalouteen. Myös kansainvälinen työkokemus ja vaihto-opiskelu katsotaan eduksi työmarkkinoilla. Vastaavasti taudit ja terroristit toimivat vahvana retoriikkana rajavalvonnan tehostamiselle.

Suomen ja Venäjän välinen raja on luonteeltaan erilainen kuin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välinen raja, sillä edeltävä on samalla myös EU:n (ja nyt myös NATO:n) ulkoraja. Tässä tutkielmassa on tarkasteltu valtioneuvoston tiedotteisiin tehdyn sisällönanalyysin kautta Suomen ja Venäjän välisen rajat ylittävän mobiliteetin kontrollin kehitystä vuosina 2020–2022. Työn tarkastelujakson aikana Suomen ja Venäjän välinen raja on reagoinut kahteen lyhyessä ajassa tapahtuneeseen suureen tapahtumaketjuun: koronapandemiaan ja Ukrainassa käytävää Venäjän hyökkäyssotaan. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kahteen kysymykseen: Millä tavoin mobiliteetin kontrollointi kehittyy tarkastelujakson aikana ja millaisiin mobiliteetteihin rajojen pysäyttävä voima kohdistuu.

Tulosten perusteella Suomen rajavalvontaa on tehostettu lyhyessä ajassa ja rajat ylittäviin mobiliteetteihin kohdistuva kontrolli valtion toimesta on kasvanut. Suomi pyrkii EU:n mukana varautumaan kasvavaan hybridivaikuttamiseen kovalla rajapolitiikalla, mutta samalla pyritään sujuvoittamaan toivottuja mobiliteetteja. Teknologisen kehityksen myötä rajanylittäjien uhkatasot pyritään selvittämään ennakoivasti ja ei-toivotut maahantulijat pyritään käännyttämään jo rajalla. Samaan aikaan turvallisuustoimet, biopoliittinen hallinta ja vihapuhe kohdistuvat myös ihmisiin, jotka pyrkivät hakemaan turvapaikkaa Euroopasta.