Matalaan alakasvokorkeuteen liittyvät etiologiset tekijät ja purennalliset piirteet
Pekkala, Hanna (2023-06-22)
Pekkala, Hanna
H. Pekkala
22.06.2023
© 2023 Hanna Pekkala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306222739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306222739
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää matalaan alakasvokorkeuteen liittyvä etiologia sekä siihen assosioituvat purennalliset piirteet. Käytetyt artikkelit ovat vuosilta 1986–2022 ja ne on haettu Pubmedista. ”Shortface syndrome” eli lyhytkasvoisuus on määritelty ensimmäisen kerran v. 1978. Kasvojen vertikaalinen kasvu alkaa alkionkehityksestä. Yläleuka saavuttaa lopullisen kokonsa lapsuusiässä, kun taas alaleuka kasvaa vielä varhaisaikuisuudessa. Alaleualle voidaan määrittää kasvumalli sen kasvusuunnan perusteella lateraalikallokuvan avulla. Sulkeutuva kasvumalli eli ylös ja eteenpäin kasvava leuka on merkittävä etiologinen tekijä matalalle alakasvokorkeudelle. Sulkeutuvassa kasvumallissa vertikaalinen kasvu on kokonaisuudessaan pienempää, mutta ramus kasvaa enemmän johtaen suurempaa takakasvokorkeuteen. Myös puremalihasten, erityisesti masseterien, paksuus sekä purentafunktion voimakkuus ja aikamäärä sekä synnynnäisesti puuttuvat hampaat altistavat madaltuneelle alakasvokorkeudelle. Tähän assosioituvista purennallisista piirteistä vahvin näyttö on syväpurennalla. Myös distaalipurennan 2-tyyppiä (II/2) sekä suurentunutta Speen kurvaa esiintyy matalan alakasvokorkeuden kanssa. II/2-purennan yhteys selittyy mahdollisesti alahuulen superiorisemmalla sijainnilla suhteessa yläinkisiiveihin. Speen kurvan yhteyttä on tutkittu kuitenkin vähän, ja yhteys matalaan alakasvokorkeuteen saattaa olla epäsuora.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32168]