University of Oulu

Puukerrostalo Puisewa Kempeleen Vihiluotoon

Saved in:
Author: Turpeinen, Juho1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Technology, Oulu School of Architecture
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.6 MB)
Pages: 8
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202311163234
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Turpeinen, 2023
Publish Date: 2023-11-17
Thesis type: Bachelor's thesis
Tutor: Pihlajaniemi, Janne
Description:

Tiivistelmä

Kandidaatintyöni koostuu arkkitehtuurin koulutusohjelman kolmannen vuosikurssin yhteisprojektikokonaisuuden suunnitteluharjoitustyöstä. Tehtävänä oli laatia aluesuunnitelma Kempeleen kunnassa sijaitsevalle Vihiluodon alueelle ja suunnitella kyseiselle alueelle kerrostalo. Yhteisprojekti koostui yhdyskuntasuunnittelun, asuntosuunnittelun ja rakennusopin osa-alueista.

Yhteisprojekti käynnistyi asemakaavasuunnittelun kurssilla, jolla tehtävänä oli laatia suunnittelualueelle viitesuunnitelma alueleikkauksineen, uusi asemakaava, joka sisältäisi kerrostalorakentamista, rakeisuuskartta, hulevesisuunnitelma ja liikennesuunnitelma. Kurssi toimi pohjana yhteisprojektin muille osa-alueille. Vihiluodon alue sijoittuu Kempeleenlahden rannalle, noin 10 kilometriä Oulusta etelään. Se rajautuu pohjoisessa Kempeleenlahteen, idässä Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen, etelässä Lentokentäntiehen ja lännessä Oulunsalon keskukseen. Vihiluoto on myös Kempeleen kunnan ainoa yhteys merelle. Kempeleen kunnan tavoitteena oli lisätä alueelle laadukasta asumista sekä lentokentäntien varren yritystontteja. Vihiluodon vahva merellinen ja luonnonläheinen identiteetti tuli myös huomioida suunnittelussa.

Vihiluodon yksi merkittävimmistä maantieteellisistä piirteistä on sen sijainti maankohouma-alueella Perämeren rannikolla. Merkittävä osa Vihiluodon maa-alueesta on laakeaa, Natura 2000 suojeltua tulva-altista rantaniittyä/matalaa tiheikköä, joka ei sovellu rakentamiseen epävakaan maaperän, tulvariskin ja suojellun luontotyypin vuoksi. Tämän vuoksi aluesuunnitelmassani pyrin vahvistamaan ranta-alueen luonto- ja virkistysarvoa ulkoilureittejen avulla ja rauhoittamaan alavan rantaniityn rakentamiselta. Halusin säilyttää Vihiluodon pienimittakaavaisuutta ja omakoti-asumista keskittämällä asuinkerrostalorakentamista maaston korkeimpiin kohtiin Vihiluoto-kadun alkupäähän sekä nykyisen lentokenttähotellin paikalle lähelle lentokentäntien yritysaluetta. Lentokentäntien varren korkeampi rakentaminen toimii samalla myös melumuurina Vihiluodon suuntaan, suojaten asuinrakennuksia liikenteen hälyltä. Suunnittelualueen keskiöön jää pieni keskuspuisto, joka muodostaa rannan viheralueiden ja asuinaluetta reunustavan viherkaistaleen välille viherkäytävän yhdistäen samalla alueen muut ulkoilureitit rannan virkistysalueeseen.

Osin asemakaavakurssin rinnalla ja sen pohjalta laadin luonnostason suunnitelmat kolmekerroksiseen CLT-rakenteiseen pienkerrostaloon. Suunnittelufilosofiana minulla oli eräänlainen epä-kerrostalo asuntojen väljyyden ja luonteen suhteen. Halusin tuoda Vihiluotoon paikkaan sopivaa kerrostalorakentamista, joka tarjoaisi tyypillisiä kerrostaloja väljempää, rivitalomaista yhteisöllistä asumista. Suunnitelmaksi valikoitui seitsemän pienkerrostalon rajaama suojaisa kortteli, jonka keskellä sijaitseva yhteispiha kasvihuoneineen, kesäkeittiöineen ja leikkialueineen kokoaa korttelin asukkaat yhteen. Rakennukset ovat ulkoarkkitehtuuriltaan selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Puu materiaalina on tuotu myös julkisivuihin, joissa se luo yhtymäkohdan alueen pientalorakentamiselle yhdessä rakennuksen harjakaton kanssa.

Kussakin kerrostalossa on kahdeksan huoneistoa, jotka ovat keskimääräistä suurempia ja yksiöitä lukuun ottamatta suunniteltu lapsiperheitä ja muuttuvia elämäntilanteita ajatellen, sillä makuuhuoneet ovat tarvittaessa helposti yhdistettävissä. Suuremmat asunnot ovat paritalomaisia 86 tai 102,5 neliön kokoisia, valoisia läpitalon päätyasuntoja. Asunnot on lisäksi varustettu tulisijoilla. Pohjakerroksen kaksio on suunniteltu täysin esteettömänä ja yksiöt tarjoavat mahdollisuuden vähemmän tilaa kaipaavalle asukkaalle, kuten esimerkiksi yksin asuvalle eläkeläiselle. Halusin, että suunnittelemani huoneistot tarjoavat mahdollisuuden asumiseen Vihiluodossa koko yksilön elämänkaaren ajan mahdollisimman monenlaisissa elämäntilanteissa.

Yhteisprojektin viimeisessä ja työläimmässä vaiheessa kerrostalosuunnittelun kurssilla tutkin tarkemmin puurakenteisen kerrostalon rakenneratkaisuja ja sekä laadin asuntosuunnittelun kurssilla suunnittelemastani puukerrostalo Puisewasta työpiirustukset ja rakennusosapiirustukset. Lisäksi tutkin rakennuksen LVI-ratkaisuja osana LVI-suunnittelun kurssia. Vaadittuihin asiakirjoihin rakennuksesta kuuluivat pihasuunnitelma, rakennetyypit, työpiirustuspohja ja -leikkaus, sekä rakennusosapiirustukset sisäänkäyntijärjestelyistä, ovi- ja ikkunaliittymistä, parvekkeista ja räystäistä sekä muista oleellisista rakennedetaljeista. Lopputuloksena syntyi toteuttamiskelpoinen, esteettömyys-, turvallisuus- ja palomääräykset täyttävä, toimiva arkkitehtonisesti laadukas kokonaisuus. Yhteisprojekti antoi kattavan läpileikkauksen suunnittelutyön eri osa-alueilta edeten johdonmukaisesti yhden ja saman projektin kautta aluesuunnitelmatasolta yksittäisen rakennuksen toteutuskuviin saakka. Samalla yhteisprojekti loi ja vahvisti valmiuksia työelämässä tehtävään käytännön suunnittelutyöhön.

see all

Subjects:
Copyright information: © Juho Turpeinen, 2023. Except otherwise noted, the reuse of this document is authorised under a Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) licence (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). This means that reuse is allowed provided appropriate credit is given and any changes are indicated. For any use or reproduction of elements that are not owned by the author(s), permission may need to be directly from the respective right holders.
  https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/