University of Oulu

Suurpetojen keskinäiset vuorovaikutussuhteet ja vaikutukset keskikokoisiin petoihin

Saved in:
Author: Kaukko, Nette1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Biology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.3 MB)
Pages: 22
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202311213259
Language: Finnish
Published: Oulu : N. Kaukko, 2023
Publish Date: 2023-11-22
Thesis type: Bachelor's thesis
Tutor: Pakanen, Veli-Matti
Description:

Tiivistelmä

Lajien väliset vuorovaikutussuhteet ovat ekosysteemirakenteen ja -toiminnan ydin, ja ne jaetaan vaikutusten perusteella positiivisiin (+), negatiivisiin (-) ja neutraaleihin (0). Nisäkäspetojen väliset vuorovaikutukset voivat olla kilpailua (- -), saalistusta tai parasitismia (- +), mutualismia (+ +), kommensalismia (+ 0) ja amensalismia (- 0). Suuredoilla on tärkeä rooli eliöyhteisössä saalispopulaatioiden, muiden petojen ja vieraslajien runsauden kontrolloimisessa. Pedot voidaan jakaa suurpetoihin, keskikokoisiin petoihin (mesopetoihin) ja pienpetoihin. Tässä tutkielmassa tarkastelen tieteellisen kirjallisuuden avulla 1) boreaalisella vyöhykkeellä elävien suurpetojen välisiä vuorovaikutussuhteita, ja 2) suurpetojen vaikutuksia boreaalisen alueen keskikokoisiin petoihin eli mesopetoihin.

Kilpailu on todennäköisesti yleisin petojen välisen vuorovaikutuksen tyyppi. Petojen välillä on epäsuoraa resurssikilpailua joko kolmannen lajin tai yhteisen rajoittavan resurssin kautta. Häirintäkilpailu on suoraa ja ilmenee aggressiivisena käyttäytymisenä, kuten petokillan sisäisenä saalistuksena tai lajienvälisenä tappamisena. Kilpailun vaikutukset näkyvät eroina selviytymisessä ja lisääntymisessä. Petojen välinen saalistus voi olla symmetristä, jolloin kaksi lajia tappaa toisiaan, tai epäsymmetristä, jolloin toinen laji tappaa toista. Saalistuksen tai tappamisen seurauksena populaation kuolleisuus kasvaa ja saalislajin käyttäytyminen voi muuttua. Parasitismissa toinen laji hyötyy, kun toiselle vuorovaikutuksesta aiheutuu vain haittaa. Parasitismia petojen välillä kutsutaan kleptroparasitismiksi, ja siinä varastetaan jo hankittuja resursseja. Kleptoparasitismi petojen välillä on yleistä, ja sillä voi olla huippupetopopulaatiolle negatiivisia vaikutuksia liittyen energiansaannin ja runsauden vähentymiseen, sekä muutoksiin käyttäytymisessä.

Mutualismissa kumpikin laji hyötyy vuorovaikutuksesta. Eri petolajien yksilöt voivat muodostaa sekalajiryhmiä, joista kaikki ryhmän jäsenet hyötyvät. Hyödyt voivat liittyä pedoilta suojautumiseen, ravinnonhankintaan, sekä sosiaalisuuteen, lisääntymiseen ja kilpailuun. Kommensalismissa vain toinen laji hyötyy vuorovaikutuksesta, ja siinä yksi laji tuottaa toiselle resursseja ilman, että itse hyötyisi tai kärsisi siitä. Kommensalismi petojen välillä ilmenee raatojen tarjoamisena, ja raadot ovatkin tärkeä ravinnonlähde joillekin pedoille. Amensalismissa toinen laji kärsii vuorovaikutuksesta. Siinä toinen laji esimerkiksi tuhoaa toisen elinympäristöä tai muuten aiheuttaa haittaa ilman, mutta ei itse hyödy tai kärsi siitä. Pedoilla amensalismi ilmenee esimerkiksi jonkin lajin sulkemisena tämän elinympäristön ulkopuolelle. Kommensalismi vaikuttaa populaatiokokoon positiivisesti ja amensalismi negatiivisesti. Näitä vuorovaikutussuhteita on petojen välillä tutkittu vähän.

Vuorovaikutussuhteilla on vaikutuksia aina yksilötasolta koko ekosysteemeihin, jolloin näiden vuorovaikutusten ymmärtäminen on yhä tärkeämpi osa monien lajien suojelua. Pedot vaikuttavat yhteisöön ylhäältä alas -prosessien, kuluttamisen ja häirintäkilpailun, kautta. Muutokset suurpetojen populaatioissa voivat vaikuttaa mm. mesopetopopulaatioihin hillitsemällä niiden määrää tai toisaalta johtaa mesopetojen vapautumiseen, joka voi aiheuttaa puolestaan negatiivisia vaikutuksia saalispopulaatioihin. Petopopulaatioiden hallinta voi olla keino joidenkin saalislajien runsauden lisäämiseen ja epäsuorien vaikutusten tunteminen voi luoda pohjan joidenkin uhanalaisten lajien suojelulle. Petojen välisiä vuorovaikutussuhteita ei usein osata arvostaa, vaikka ne ovat elintärkeä osa ekosysteemiä, ja niiden suojelu voi olla avain monien uhanalaisten lajien suojeluun.

see all

Subjects:
Copyright information: © Nette Kaukko, 2023. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.