Naisyrittäjien työhyvinvointi
Jokio, Jaana; Palmgren, Helena; Kaleva, Simo; Kanste, Outi; Kaakinen, Pirjo; Pölkki, Tarja (2018-04-27)
Jokio, J., Palmgren, H., Kaleva, S., Kanste, O., Kaakinen, P., & Pölkki, T. (2018). Naisyrittäjien työhyvinvointi. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 55(2). https://doi.org/10.23990/sa.70264
© 2018 Sosiaalilääketieteen yhdistys ry.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082225148
Tiivistelmä
Abstrakti
Artikkelissa kuvataan naisyrittäjien työhyvinvointia ja sen yhteyksiä työhyvinvointia ja liiketoimintaa tukevien palvelujen käyttöön. Tukipalveluina tarkastellaan työterveyshuolto- ja kuntoutuspalveluita sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) tarjoamia koulutusrahoitus-, konsultointi- ja neuvontapalveluita. Tutkimusaineisto (n=128) kerättiin sähköisellä kyselyllä vuosina 2010–2011 naisyrittäjien työhyvinvoinnin ja liiketoimintaosaamisen sekä yrittäjien sijaisjärjestelmän kehittämishankkeessa Keski-Suomessa. Naisyrittäjien työhyvinvointia kuvaavien muuttujien ja tukipalveluiden käytön välisiä yhteyksiä ja niiden tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin ristiintaulukoimalla ja Fisherin tarkalla testillä. Naisyrittäjät (84 %) olivat omistautuneita työlleen ja tarmokkaita työssään. Heitä kuormitti yleisimmin työn epävarmuus sekä työn keskeytykset ja kiire. Työnantajayrittäjät kokivat stressiä enemmän kuin yksinyrittäjät (p = 0,039). Työterveyshuoltopalvelujen kattavuus oli heikko erityisesti yksinyrittäjien (13 %) keskuudessa, ja kuntoutuspalveluja oli käyttänyt harva naisyrittäjä (11 %). ELY-keskuksen neuvonta- ja yrittäjien koulutuspalvelujen käyttö oli sen sijaan melko yleistä (44 %). Naisyrittäjien psykososiaalisista kuormitustekijöistä työn keskeytyksillä ja kiireellä oli yhteys yrityskohtaisten konsultointipalvelujen käyttöön (p = 0,024). Työn keskeytyksistä ja kiireestä kärsivät yksinyrittäjät olivat muita yleisemmin työterveyshuoltopalvelujen piirissä (p = 0,029). Työntekijöiden poissaoloista kuormittuneet työnantajayrittäjät olivat järjestäneet muita useammin työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen (p = 0,001). Tutkimuksen tulokset kertovat työterveyshuollon kapeasta roolista naisyrittäjien työhyvinvoinnin tukijana. Työterveyshuollon laajempi hyödyntäminen edellyttää palvelujen saatavuuden, hankinnan ja korvattavuuden kehittämistä. Jatkotutkimusta tarvitaan liiketoimintaa tukevien, yrityskohtaisten palvelujen merkityksestä naisyrittäjien työhyvinvoinnille.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]