Terveyteen liittyvä elämänlaatu muistisairauksien yhteydessä
Paaso, Irja (2013-06-04)
Paaso, Irja
I. Paaso
04.06.2013
© 2013 Irja Paaso. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306051502
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306051502
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko muistisairaus elämänlaatua heikentävä tekijä. Tutkimuksen kohteena olivat iäkkäät henkilöt, joilla oli subjektiivinen kokemus omasta muistista ja sen vaikeuksista. Elämänlaatua tarkasteltiin terveyteen liittyvän elämänlaadun näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin Kuivaniemen Seniorituvalla, jossa järjestetään päivätoimintaa iäkkäille henkilöille. Tutkimukseen osallistui viisi iäkästä naista, joista neljä asui kotona ja yksi rivitalossa palveluasunnoissa. Haastattelua edelsi QOL-AD -kysely, joka on suunniteltu terveyteen liittyvän elämänlaadun tutkimiseen muistisairauteen sairastuneilla henkilöillä. Haastattelun teemat valittiin kyselystä, ja haastattelusta saatu aineisto analysoitiin käyttäen Framework-menetelmää. Menetelmässä aineisto luokitellaan teemakarttoihin, joiden avulla tehdään analyysi.
Tutkimuksessa havaittiin, ettei muistisairaus suoraan heikennä elämänlaatua. Myönteinen elämänasenne pitää mielialan ja koetun elämänlaadun korkealla. Eniten elämänlaatuun näytti vaikuttavan fyysinen terveys ja sosiaaliset suhteet. Ystävät ja perheenjäsenet ovat tärkeä voimavara jaksamisessa, ja heidän läsnäolo sekä hyvinvointi parantaa omaa elämänlaatua.
Tutkimustulosten perusteella voidaan siten sanoa, että sairastuminen muistisairauteen tai muistin heikkeneminen ei välttämättä heikennä subjektiivisesti arvioitua terveyteen liittyvää elämänlaatua. Jotta voitaisiin taata hyvä elämänlaatu sairastumisen jälkeenkin, olisi tärkeää pitää huolta muusta terveydestä, erityisesti fyysisestä jaksamisesta sekä sosiaalisista suhteista. Päiväkerhot ovat hyviä paikkoja tavata ihmisiä ja siellä tulee tehtyä myös fyysisiä harjoituksia. Eläkeikäisenä viikoittainen ja päivittäinen harrastaminen auttaa kotoa liikkeellelähtöä ja kaiken lisäksi sillä on mielialaa kohentava merkitys.
Tutkimus toteutettiin Kuivaniemen Seniorituvalla, jossa järjestetään päivätoimintaa iäkkäille henkilöille. Tutkimukseen osallistui viisi iäkästä naista, joista neljä asui kotona ja yksi rivitalossa palveluasunnoissa. Haastattelua edelsi QOL-AD -kysely, joka on suunniteltu terveyteen liittyvän elämänlaadun tutkimiseen muistisairauteen sairastuneilla henkilöillä. Haastattelun teemat valittiin kyselystä, ja haastattelusta saatu aineisto analysoitiin käyttäen Framework-menetelmää. Menetelmässä aineisto luokitellaan teemakarttoihin, joiden avulla tehdään analyysi.
Tutkimuksessa havaittiin, ettei muistisairaus suoraan heikennä elämänlaatua. Myönteinen elämänasenne pitää mielialan ja koetun elämänlaadun korkealla. Eniten elämänlaatuun näytti vaikuttavan fyysinen terveys ja sosiaaliset suhteet. Ystävät ja perheenjäsenet ovat tärkeä voimavara jaksamisessa, ja heidän läsnäolo sekä hyvinvointi parantaa omaa elämänlaatua.
Tutkimustulosten perusteella voidaan siten sanoa, että sairastuminen muistisairauteen tai muistin heikkeneminen ei välttämättä heikennä subjektiivisesti arvioitua terveyteen liittyvää elämänlaatua. Jotta voitaisiin taata hyvä elämänlaatu sairastumisen jälkeenkin, olisi tärkeää pitää huolta muusta terveydestä, erityisesti fyysisestä jaksamisesta sekä sosiaalisista suhteista. Päiväkerhot ovat hyviä paikkoja tavata ihmisiä ja siellä tulee tehtyä myös fyysisiä harjoituksia. Eläkeikäisenä viikoittainen ja päivittäinen harrastaminen auttaa kotoa liikkeellelähtöä ja kaiken lisäksi sillä on mielialaa kohentava merkitys.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32026]