Kyläkouluopettajien työtyytyväisyydestä
Ahvenniemi, Riina; Peisterä, Lauri (2014-02-13)
Ahvenniemi, Riina
Peisterä, Lauri
R. Ahvenniemi; L. Peisterä
13.02.2014
© 2014 Riina Ahvenniemi, Lauri Peisterä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201402141121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201402141121
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään kyläkouluopettajien työtyytyväisyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mistä tekijöistä opettajien työtyytyväisyys rakentuu kyläkouluissa. Tavoitteena on myös tutkia, miten pieni kyläkoulu sen erityispiirteineen vaikuttaa opettajien työtyytyväisyyteen.
Opettajien työtyytyväisyys on ajankohtainen aihe, jota on tutkittu sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee aluksi työtyytyväisyyyttä ja sen rakentumista kahden klassikkoteorian, E. A. Locken odotusarvoteorian ja Herzbergin kaksifaktoriteorian pohjalta. Näiden lisäksi on esitelty myös tuoreempia tutkimuksia opettajien työtyytyväisyydestä.
Suomalaisessa koulujärjestelmässä kyläkoulut ovat myös ajankohtainen aihe, sillä niiden määrä on laskenut viime vuosien aikana huomattavasti. Tässä tutkimuksessa haluttiin nimenomaan selvittää kyläkoulujen vaikutusta opettajien työtyytyväisyyteen. Tämän vuoksi teoriaosassa tarkastellaan myös suomalaisia kyläkouluja ja niiden erityispiirteitä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kuutta luokanopettajaa, jotka työskentelevät kyläkouluilla. Aineiston hankinta tapahtui helmikuussa 2013 soveltaen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan opettajien työtyytyväisyys rakentuu vahvasta ammatillisesta identiteetistä, motivaatiosta, työn mielekkyydestä ja työympäristöstä. Opettajat kertovat, että on tärkeä tiedostaa ja hyväksyä oman itsensä riittävyys sekä sen rajallisuus. Työkokemus avartaa näkemyksiä opettajuudesta, mikä koetaan merkittävävä tekijänä. Tutkimuksen mukaan opettajat pitävät tärkeänä etenkin vanhemmilta ja oppilailta saatua palautetta työstään. Työn joustavuus ja haasteellisuus ovat olennainen osa työtyytyväisyyden rakentumista.
Tutkimuksen perusteella kyläkoulut vaikuttavat positiivisesti opettajien työtyytyväisyyteen. Pienen koulun tiivis työyhteisö, joustava toiminta, luonnonläheinen ympäristö ja yhdysluokat koettiin olennaisina asioina, jotka vaikuttavat myönteisesti työtyytyväisyyteen. Haasteelliseksi opettajat puolestaan kokivat kyläkoulujen epävarman tulevaisuuden ja kollegiaalisen tuen vähäisyyden. Jokaista tutkimuskoulua on uhannut lakkauttaminen ja henkilökunnan vähennykset. Opettajat kokivat tarvitsevansa myös enemmän vertaistukea etenkin samaa luokkatasoa opettavilta.
Fenomenografinen tutkimus ei pyri luomaan tulosten perusteella yleistettävää totuutta, eikä se ole tämänkään tutkimuksen tarkoitus. Tavoitteena oli tutkia tiettyjen henkilöiden käsityksiä ja kokemuksia aiheesta. Tutkimustulokset antavat kuitenkin tärkeää osviittaa siitä, mitä asioita kyläkouluopettajat kokevat tärkeiksi työtyytyväisyyden kannalta.
Tutkimuksemme on hyödyllinen, sillä kyläkouluopettajien työtyytyväisyydestä ei ole paljoa tutkimustietoa. Kyläkoulut ovat katoava osa suomalaista koulujärjestelmää, mikä näkyy niistä tehtyjen tutkimusten määrässä. Lisäksi tutkimuksemme antaa tietoa opettajien työtyytyväisyydestä ja sen rakentumisesta. Nämä ovat hyviä asioita tiedostaa opettajuuteen kasvamisessa ja opettajan työssä.
Opettajien työtyytyväisyys on ajankohtainen aihe, jota on tutkittu sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee aluksi työtyytyväisyyyttä ja sen rakentumista kahden klassikkoteorian, E. A. Locken odotusarvoteorian ja Herzbergin kaksifaktoriteorian pohjalta. Näiden lisäksi on esitelty myös tuoreempia tutkimuksia opettajien työtyytyväisyydestä.
Suomalaisessa koulujärjestelmässä kyläkoulut ovat myös ajankohtainen aihe, sillä niiden määrä on laskenut viime vuosien aikana huomattavasti. Tässä tutkimuksessa haluttiin nimenomaan selvittää kyläkoulujen vaikutusta opettajien työtyytyväisyyteen. Tämän vuoksi teoriaosassa tarkastellaan myös suomalaisia kyläkouluja ja niiden erityispiirteitä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kuutta luokanopettajaa, jotka työskentelevät kyläkouluilla. Aineiston hankinta tapahtui helmikuussa 2013 soveltaen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan opettajien työtyytyväisyys rakentuu vahvasta ammatillisesta identiteetistä, motivaatiosta, työn mielekkyydestä ja työympäristöstä. Opettajat kertovat, että on tärkeä tiedostaa ja hyväksyä oman itsensä riittävyys sekä sen rajallisuus. Työkokemus avartaa näkemyksiä opettajuudesta, mikä koetaan merkittävävä tekijänä. Tutkimuksen mukaan opettajat pitävät tärkeänä etenkin vanhemmilta ja oppilailta saatua palautetta työstään. Työn joustavuus ja haasteellisuus ovat olennainen osa työtyytyväisyyden rakentumista.
Tutkimuksen perusteella kyläkoulut vaikuttavat positiivisesti opettajien työtyytyväisyyteen. Pienen koulun tiivis työyhteisö, joustava toiminta, luonnonläheinen ympäristö ja yhdysluokat koettiin olennaisina asioina, jotka vaikuttavat myönteisesti työtyytyväisyyteen. Haasteelliseksi opettajat puolestaan kokivat kyläkoulujen epävarman tulevaisuuden ja kollegiaalisen tuen vähäisyyden. Jokaista tutkimuskoulua on uhannut lakkauttaminen ja henkilökunnan vähennykset. Opettajat kokivat tarvitsevansa myös enemmän vertaistukea etenkin samaa luokkatasoa opettavilta.
Fenomenografinen tutkimus ei pyri luomaan tulosten perusteella yleistettävää totuutta, eikä se ole tämänkään tutkimuksen tarkoitus. Tavoitteena oli tutkia tiettyjen henkilöiden käsityksiä ja kokemuksia aiheesta. Tutkimustulokset antavat kuitenkin tärkeää osviittaa siitä, mitä asioita kyläkouluopettajat kokevat tärkeiksi työtyytyväisyyden kannalta.
Tutkimuksemme on hyödyllinen, sillä kyläkouluopettajien työtyytyväisyydestä ei ole paljoa tutkimustietoa. Kyläkoulut ovat katoava osa suomalaista koulujärjestelmää, mikä näkyy niistä tehtyjen tutkimusten määrässä. Lisäksi tutkimuksemme antaa tietoa opettajien työtyytyväisyydestä ja sen rakentumisesta. Nämä ovat hyviä asioita tiedostaa opettajuuteen kasvamisessa ja opettajan työssä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31647]