Epäsanantoistotaidot kielellisesti tyypillisesti kehittyneillä 6-vuotiailla lapsilla
Ahonen, Marianne (2014-05-14)
Ahonen, Marianne
M. Ahonen
14.05.2014
© 2014 Marianne Ahonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405151385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405151385
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää 6-vuotiaiden kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden suomalaislasten epäsanantoistotaitoja. Tutkimus toteutettiin osana Language Impairment in a Multilingual Society: Linguistic Patterns and the Road to Assessment -tutkimushanketta.
Tutkimuksen koehenkilöinä oli 29 kielellisesti tyypillisesti kehittynyttä 6-vuotiasta lasta. Tutkimusmenetelminä käytettiin kielispesifiä epäsanantoistotestiä sekä kahta universaalia epäsanantoistotestiä. Tutkimuksessa verrattiin kielispesifillä ja universaalilla epäsanantoistotestillä saatuja tuloksia toisiinsa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolten välisiä eroja epäsanantoistotaidoissa.
Tulokset osoittivat, että oikein toistettujen epäsanojen prosentuaalinen osuus vaihteli kielellisesti tyypillisesti kehittyneillä 6-vuotiailla lapsilla 62,5 ja 100 % välillä. Tutkimus osoitti, että kielispesifillä testillä ja universaalilla tasaisen painotuksen testillä mitattuna lasten epäsanantoistotaidoissa ei ilmennyt tilastollisesti merkitsevää eroa testien välillä. Sen sijaan kielispesifin ja universaalin suomen kielen painotuksen testin väliltä suoriutumisessa löydettiin tilastollisesti merkitsevä ero. Lapset suoriutuivat paremmin universaalissa suomen kielen painotuksen epäsanantoistotestissä kuin kielispesifissä epäsanantoistotestissä. Sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta epäsanantoistotaitoihin.
Tämän pro gradu -tutkielman tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa. Tämän tutkimuksen tuloksista saadaan tietoa siitä, miten suomalaiset kielellisesti tyypillisesti kehittyneet 6-vuotiaat lapset keskimäärin suoriutuvat tutkimuksessa käytetyistä kolmesta epäsanantoistotestistä. Kliinisessä työssä tuloksia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden lasten kielellistä kehitystasoa. Lisäksi sitä voidaan käyttää apuna mahdollisten kielellisten vaikeuksien tunnistamisessa ja diagnosoinnissa. Koska aineisto oli pieni, tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina.
Tutkimuksen koehenkilöinä oli 29 kielellisesti tyypillisesti kehittynyttä 6-vuotiasta lasta. Tutkimusmenetelminä käytettiin kielispesifiä epäsanantoistotestiä sekä kahta universaalia epäsanantoistotestiä. Tutkimuksessa verrattiin kielispesifillä ja universaalilla epäsanantoistotestillä saatuja tuloksia toisiinsa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolten välisiä eroja epäsanantoistotaidoissa.
Tulokset osoittivat, että oikein toistettujen epäsanojen prosentuaalinen osuus vaihteli kielellisesti tyypillisesti kehittyneillä 6-vuotiailla lapsilla 62,5 ja 100 % välillä. Tutkimus osoitti, että kielispesifillä testillä ja universaalilla tasaisen painotuksen testillä mitattuna lasten epäsanantoistotaidoissa ei ilmennyt tilastollisesti merkitsevää eroa testien välillä. Sen sijaan kielispesifin ja universaalin suomen kielen painotuksen testin väliltä suoriutumisessa löydettiin tilastollisesti merkitsevä ero. Lapset suoriutuivat paremmin universaalissa suomen kielen painotuksen epäsanantoistotestissä kuin kielispesifissä epäsanantoistotestissä. Sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta epäsanantoistotaitoihin.
Tämän pro gradu -tutkielman tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa. Tämän tutkimuksen tuloksista saadaan tietoa siitä, miten suomalaiset kielellisesti tyypillisesti kehittyneet 6-vuotiaat lapset keskimäärin suoriutuvat tutkimuksessa käytetyistä kolmesta epäsanantoistotestistä. Kliinisessä työssä tuloksia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden lasten kielellistä kehitystasoa. Lisäksi sitä voidaan käyttää apuna mahdollisten kielellisten vaikeuksien tunnistamisessa ja diagnosoinnissa. Koska aineisto oli pieni, tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31960]