Se vaan soi ja se luo jonkinlaista sellasta tunnelmaa siihen hetkeen : nuorten kokemuksia taustamusiikista
Ijäs, Heli; Palomaa, Hanna (2014-05-15)
Ijäs, Heli
Palomaa, Hanna
H. Ijäs; H. Palomaa
15.05.2014
© 2014 Heli Ijäs, Hanna Palomaa. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405161399
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405161399
Tiivistelmä
Tutkimuksessamme kuvataan nuorten kokemuksia taustamusiikista. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, millä tavoin nuoret määrittelevät taustamusiikin, mitä toiveita nuorilla on taustamusiikkiin liittyen, kuka heidän mielestään päättää taustamusiikista sekä millaisia tunteita ja ajatuksia taustamusiikki nuorissa herättää. Taustamusiikkia on tutkittu paljon markkinoinnin näkökulmasta, joten koemme taustamusiikin tutkimisen yksilön näkökulmasta tärkeänä ja tarpeellisena. Tutkimuksessamme kuvataan tiettyjen nuorten kokemuksia, mutta näistä kokemuksista voidaan löytää myös jotain yleistä.
Tavoitteenamme on tutkia nuorten kokemuksia taustamusiikista. Tästä johtuen tutkimuksemme on fenomenologinen tutkimus. Fenomenologia voidaan nähdä tutkimuksessamme asenteena, joka ohjaa tutkimuksellisia ratkaisujamme. Tämän lisäksi tutkimuksemme sisältää hermeneuttisia piirteitä. Otimme hermeneutiikan osaksi tutkimustamme tulkinnan tarpeen myötä. Keräsimme tutkimuksen aineiston haastattelemalla seitsemää nuorta. Käytimme haastatteluissa puolistrukturoitua haastattelumenetelmää. Jokainen haastattelu kesti noin kaksikymmentä minuuttia. Haastattelut toteutettiin Nuortenkahvila Bysiksessä tammi-helmikuun 2014 aikana.
Jaoimme aineistomme neljään merkityskokonaisuuteen: Taustamusiikin määritelmä, Kuka päättää taustamusiikista?, Toiveet taustamusiikille sekä Kokemus taustamusiikista, jota tarkastelemme ajan, paikan ja tilanteen näkökulmista. Olemme tarkastelleet näitä merkityskokonaisuuksia toisistaan erillään, mutta niiden väliset sidokset huomioiden koko tutkimuksemme ajan. Nämä neljä merkityskokonaisuutta muodostavat yhdessä kokonaiskuvan tutkittavasta ilmiöstä, joka on nuorten kokemus taustamusiikista.
Aineistomme pohjalta voidaan sanoa, että taustamusiikki tukee kokemuksia. Taustamusiikki ei yksinään herätä suuria tunteita, mutta yhdessä muiden ympäristötekijöiden kanssa taustamusiikilla voi olla merkittäviä vaikutuksia erilaisten kokemusten muodostumiseen. Taustamusiikki nähdään tärkeänä, hyödyllisenä ja tunnelman luojana. Nuoret kuulevat ja kuuntelevat nykyään musiikkia arkisten toimintojen ohella useista eri äänilähteistä. Matkapuhelimet näyttäytyvät luonnollisina musiikinkuunteluvälineinä. Nuoret toivovat taustamusiikkia pääasiallisesti kouluun. Nuoret pitävät tärkeänä, että taustamusiikki on aina tilanteeseen sopivaa, jolloin se ei saa muuttua häiritseväksi. Nuoret eivät koe itse tarvetta musiikilliseen vallankäyttöön, sillä siihen liittyy nuorten mielestä problematiikkaa. Nuoret eivät pidä taustamusiikkiin yleisellä tasolla liittyvää vallankäyttöä negatiivisena, sillä se nähdään luonnollisena tapahtumana.
Tavoitteenamme on tutkia nuorten kokemuksia taustamusiikista. Tästä johtuen tutkimuksemme on fenomenologinen tutkimus. Fenomenologia voidaan nähdä tutkimuksessamme asenteena, joka ohjaa tutkimuksellisia ratkaisujamme. Tämän lisäksi tutkimuksemme sisältää hermeneuttisia piirteitä. Otimme hermeneutiikan osaksi tutkimustamme tulkinnan tarpeen myötä. Keräsimme tutkimuksen aineiston haastattelemalla seitsemää nuorta. Käytimme haastatteluissa puolistrukturoitua haastattelumenetelmää. Jokainen haastattelu kesti noin kaksikymmentä minuuttia. Haastattelut toteutettiin Nuortenkahvila Bysiksessä tammi-helmikuun 2014 aikana.
Jaoimme aineistomme neljään merkityskokonaisuuteen: Taustamusiikin määritelmä, Kuka päättää taustamusiikista?, Toiveet taustamusiikille sekä Kokemus taustamusiikista, jota tarkastelemme ajan, paikan ja tilanteen näkökulmista. Olemme tarkastelleet näitä merkityskokonaisuuksia toisistaan erillään, mutta niiden väliset sidokset huomioiden koko tutkimuksemme ajan. Nämä neljä merkityskokonaisuutta muodostavat yhdessä kokonaiskuvan tutkittavasta ilmiöstä, joka on nuorten kokemus taustamusiikista.
Aineistomme pohjalta voidaan sanoa, että taustamusiikki tukee kokemuksia. Taustamusiikki ei yksinään herätä suuria tunteita, mutta yhdessä muiden ympäristötekijöiden kanssa taustamusiikilla voi olla merkittäviä vaikutuksia erilaisten kokemusten muodostumiseen. Taustamusiikki nähdään tärkeänä, hyödyllisenä ja tunnelman luojana. Nuoret kuulevat ja kuuntelevat nykyään musiikkia arkisten toimintojen ohella useista eri äänilähteistä. Matkapuhelimet näyttäytyvät luonnollisina musiikinkuunteluvälineinä. Nuoret toivovat taustamusiikkia pääasiallisesti kouluun. Nuoret pitävät tärkeänä, että taustamusiikki on aina tilanteeseen sopivaa, jolloin se ei saa muuttua häiritseväksi. Nuoret eivät koe itse tarvetta musiikilliseen vallankäyttöön, sillä siihen liittyy nuorten mielestä problematiikkaa. Nuoret eivät pidä taustamusiikkiin yleisellä tasolla liittyvää vallankäyttöä negatiivisena, sillä se nähdään luonnollisena tapahtumana.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31995]