Opettajakouluttajien ammatillisuus sosiaalisena rakenteena
Olkkonen, Essi (2014-12-04)
Olkkonen, Essi
E. Olkkonen
04.12.2014
© 2014 Essi Olkkonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201412052114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201412052114
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkitaan ammatillisen minuuden rakentumista opettajakouluttajissa. Kiinnostus on minuuden sosiaalisen rakentumisen tavoissa, joita tutkitaan sosiaaliteoreettisista lähtökohdista. Ensimmäisenä tutustutaan identiteettiin, jonka näkeminen osana minuutta on perinteisin tutkimusteoreettinen lähestymistapa. Identiteettiin tutustutaan tutkimalla sen persoonallisia, sosiaalisia ja narratiivisia alueita.
Minuuden rakennetta tutkitaan myös symbolisen interaktionismin kautta, jonka avulla selvitetään identiteetin takana vaikuttavaa ajattelua ja toimintaa ohjaavaa minää. Kyseinen sosiaaliteoria pohjautuu chigagolaisen Georg Herbert Meadin muistiinpanoihin ja niistä muodostettuun teokseen, jossa minuutta tutkitaan erityisesti mielen sosiaalisen rakenteen kautta. Ominaista mielen ja minuuden kehittämiselle on aktiivinen toiminta, joka mahdollistuu mielen kahden ulottuvuuden muodossa. Jakautuminen nimetään minän kahden alueen muotoon, I&Me:hin. Niiden toiminta on dynaamista, joten ihminen nähdään jatkuvasti minuuttaan kehittävänä aktiivisena toimijana. Minä on ja toimii aina suhteessa itseen ja toisiin sosiaalisessa oleviin objekteihin, joista puhutaan yleisenä toisena ja roolin muodostamisena niiden ollessa toiminnan mahdollistumisen välttämättömiä elementtejä. Hyödynnän teoriassa Meadin lisäksi myös tuoreempia suuntauksen tutkijoita, kuten Blumeria ja Denzinia. Teoriasta tulee tutkimusta ohjaava viitekehys sekä analyysiin vaikuttava tekijä.
Itse ammatillista minuutta tutkitaan belgialaisen Geert Kelchtermansin henkilökohtaisen tulkinnallisen viitekehyksen johdolla. Teoriassa yksilö kehittää jatkuvasti itseään suhteessa ympäröivään sosiaaliseen mailmaan ja muodostaa sen kautta omaa henkilökohtaista tarinaa. Kelchtermanssin ajatuksiin tukeutuu vahvasti Syrjälä. Muita työssä viitattuja ammatillisesta identiteetistä ja minuudesta kiinnostuneita tutkijoita ovat muun muassa Erkkilä, Heikkinen, Pulli ja Saastamoinen. Ammatillisuus nähdään myös yhteiskunnan ja yhteisöjen asettamina rooleina, jotka rakentuvat sosiaalisessa muiden odousten ja normien kautta. Osoituksena tästä ovat Hargreavesin tutkimukset, joihin kokonaisvaltaisuutta tuo Zembylasin tunteiden rakentumisen teoria.
Tutkimus on laadullinen. Tavoitteena on selvittää tavat, millä opettajakouluttajat puhuvat ammatillista minuuttaan. Tähän vaikuttavat merkittävästi ihmiset, kenen kanssa jaettu vuorovaikutus on sisältänyt vahvoja merkityksiä sekä ne tavat, millä merkityksiä kielennetään.
Minuuden rakennetta tutkitaan myös symbolisen interaktionismin kautta, jonka avulla selvitetään identiteetin takana vaikuttavaa ajattelua ja toimintaa ohjaavaa minää. Kyseinen sosiaaliteoria pohjautuu chigagolaisen Georg Herbert Meadin muistiinpanoihin ja niistä muodostettuun teokseen, jossa minuutta tutkitaan erityisesti mielen sosiaalisen rakenteen kautta. Ominaista mielen ja minuuden kehittämiselle on aktiivinen toiminta, joka mahdollistuu mielen kahden ulottuvuuden muodossa. Jakautuminen nimetään minän kahden alueen muotoon, I&Me:hin. Niiden toiminta on dynaamista, joten ihminen nähdään jatkuvasti minuuttaan kehittävänä aktiivisena toimijana. Minä on ja toimii aina suhteessa itseen ja toisiin sosiaalisessa oleviin objekteihin, joista puhutaan yleisenä toisena ja roolin muodostamisena niiden ollessa toiminnan mahdollistumisen välttämättömiä elementtejä. Hyödynnän teoriassa Meadin lisäksi myös tuoreempia suuntauksen tutkijoita, kuten Blumeria ja Denzinia. Teoriasta tulee tutkimusta ohjaava viitekehys sekä analyysiin vaikuttava tekijä.
Itse ammatillista minuutta tutkitaan belgialaisen Geert Kelchtermansin henkilökohtaisen tulkinnallisen viitekehyksen johdolla. Teoriassa yksilö kehittää jatkuvasti itseään suhteessa ympäröivään sosiaaliseen mailmaan ja muodostaa sen kautta omaa henkilökohtaista tarinaa. Kelchtermanssin ajatuksiin tukeutuu vahvasti Syrjälä. Muita työssä viitattuja ammatillisesta identiteetistä ja minuudesta kiinnostuneita tutkijoita ovat muun muassa Erkkilä, Heikkinen, Pulli ja Saastamoinen. Ammatillisuus nähdään myös yhteiskunnan ja yhteisöjen asettamina rooleina, jotka rakentuvat sosiaalisessa muiden odousten ja normien kautta. Osoituksena tästä ovat Hargreavesin tutkimukset, joihin kokonaisvaltaisuutta tuo Zembylasin tunteiden rakentumisen teoria.
Tutkimus on laadullinen. Tavoitteena on selvittää tavat, millä opettajakouluttajat puhuvat ammatillista minuuttaan. Tähän vaikuttavat merkittävästi ihmiset, kenen kanssa jaettu vuorovaikutus on sisältänyt vahvoja merkityksiä sekä ne tavat, millä merkityksiä kielennetään.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31650]