Luokanopettajien kokemuksia koulukiusaamisesta ja koulukiusaajista
Helttunen, Jyri-Petteri; Juntunen, Sara (2014-12-04)
Helttunen, Jyri-Petteri
Juntunen, Sara
J.-P. Helttunen; S. Juntunen
04.12.2014
© 2014 Jyri-Petteri Helttunen, Sara Juntunen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201412052120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201412052120
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien kokemuksia koulukiusaamisesta ja koulukiusaajista. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä etsittiin luokanopettajien määritelmiä koulukiusaamiselle ja luokanopettajien kokemuksia koulukiusaamisesta ja sen eri muodoista. Toisen tutkimuskysymyksen avulla saimme vastauksia luokanopettajien koulukiusaamiseen puuttumiskeinoista ja -malleista. Kolmannen tutkimuskysymyksen avulla selvitimme, havaitsevatko luokanopettajat koulukiusaajille tyypillisiä piirteitä ja jos havaitsevat, mitä nämä piirteet ovat.
Tutkimuksen kohderyhmä koostuu kymmenestä luokanopettajasta, joista viisi on miehiä ja viisi on naisia. Luokanopettajat työskentelevät vuosiluokilla 2.–6. alakoulussa. Tutkimukseen vastanneilla henkilöillä on kokemusta luokanopettajan työstä 1 vuodesta 38 vuoteen. Aineisto on kerätty keväällä ja syksyllä 2014 sähköisen teemahaastattelulomakkeen avulla. Tutkimus on kvalitatiivinen ja lähestymistapana on fenomenologia sovellettuna tähän tutkimukseen sopivaksi. Sovellettu fenomenologia valikoitui tutkimuksen lähestymistavaksi, sillä tarkoituksena oli tutkia luokanopettajien kokemuksia aiheesta.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat ovat olleet tekemisissä koulukiusaamisen kanssa työssään. Tutkimuksesta kävi ilmi, että luokanopettajat määrittelevät oulukiusaamisen fyysiseen ja henkiseen kiusaamiseen. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat kohdanneet työssään fyysisen ja henkisen kiusaamisen muotoja. Luokanopettajat nimesivät enemmän henkisen kuin fyysisen kiusaamisen muotoja. Yleisesti luokanopettajat määrittelivät koulukiusaamisen melko samalla tavalla kuin iemmat kiusaamista käsittelevät tutkimukset osoittavat.
Luokanopettajat käyttävät työssään erilaisia kiusaamiseen puuttumiskeinoja ja -malleja. Heidän käytössään on niin yleisiä kuin omiakin kiusaamiseen puuttumismalleja. Luokanopettajat kokivat erilaisten mallien helpottavan kiusaamiseen puuttumista.
Tutkimukseen osallistuneet uokanopettajat kokivat kiusaajan määrittelemisen vaikeaksi. Vastauksista nousi kuitenkin esille piirteitä, joita luokanopettajat pitävät koulukiusaajalle tyypillisinä piirteinä. uokanopettajat määrittelivät koulukiusaajan melko samalla tavalla kuin aiemmat kiusaamista käsittelevät tutkimukset määrittelevät, mutta vastauksista löytyi myös joitakin eroavaisuuksia.
Tutkimuksen kohderyhmä koostuu kymmenestä luokanopettajasta, joista viisi on miehiä ja viisi on naisia. Luokanopettajat työskentelevät vuosiluokilla 2.–6. alakoulussa. Tutkimukseen vastanneilla henkilöillä on kokemusta luokanopettajan työstä 1 vuodesta 38 vuoteen. Aineisto on kerätty keväällä ja syksyllä 2014 sähköisen teemahaastattelulomakkeen avulla. Tutkimus on kvalitatiivinen ja lähestymistapana on fenomenologia sovellettuna tähän tutkimukseen sopivaksi. Sovellettu fenomenologia valikoitui tutkimuksen lähestymistavaksi, sillä tarkoituksena oli tutkia luokanopettajien kokemuksia aiheesta.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat ovat olleet tekemisissä koulukiusaamisen kanssa työssään. Tutkimuksesta kävi ilmi, että luokanopettajat määrittelevät oulukiusaamisen fyysiseen ja henkiseen kiusaamiseen. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat kohdanneet työssään fyysisen ja henkisen kiusaamisen muotoja. Luokanopettajat nimesivät enemmän henkisen kuin fyysisen kiusaamisen muotoja. Yleisesti luokanopettajat määrittelivät koulukiusaamisen melko samalla tavalla kuin iemmat kiusaamista käsittelevät tutkimukset osoittavat.
Luokanopettajat käyttävät työssään erilaisia kiusaamiseen puuttumiskeinoja ja -malleja. Heidän käytössään on niin yleisiä kuin omiakin kiusaamiseen puuttumismalleja. Luokanopettajat kokivat erilaisten mallien helpottavan kiusaamiseen puuttumista.
Tutkimukseen osallistuneet uokanopettajat kokivat kiusaajan määrittelemisen vaikeaksi. Vastauksista nousi kuitenkin esille piirteitä, joita luokanopettajat pitävät koulukiusaajalle tyypillisinä piirteinä. uokanopettajat määrittelivät koulukiusaajan melko samalla tavalla kuin aiemmat kiusaamista käsittelevät tutkimukset määrittelevät, mutta vastauksista löytyi myös joitakin eroavaisuuksia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32009]