Alakoulun opettajien käsityksiä toiminnallisesta opetuksesta, toiminnalliseen opetukseen soveltuvista työtavoista ja niiden käytöstä matematiikassa
Eilola, Jutta; Hosio, Kaisa (2018-05-31)
Eilola, Jutta
Hosio, Kaisa
J. Eilola; K. Hosio
31.05.2018
© 2018 Jutta Eilola, Kaisa Hosio. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806022416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806022416
Tiivistelmä
Toiminnallisessa opetuksessa korostuu oppilaslähtöisyys, opetuksen konkreettisuus ja oppilaan fyysinen aktiivisuus. Toiminnalliset työtavat lisäävät oppilaan aktiivisuutta useasta eri näkökulmasta. Toiminnallisen opetuksen konkreettisesta ja oppilaslähtöisestä luonteesta johtuen se soveltuu hyvin myös matematiikan opetukseen. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää alakoulun opettajien käsityksiä toiminnallisesta opetuksesta ja siihen soveltuvista työtavoista. Lisäksi tavoitteena oli selvittää alakoulun opettajien käsityksiä matematiikkaan soveltuvista toiminnallisista työtavoista.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa käytetään fenomenografista lähestymistapaa. Fenomenografia keskittyy tarkastelemaan ihmisten käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljää alakoulun opettajaa kesän ja syksyn 2017 aikana. Opettajista kolme toimi tutkimushetkellä luokanopettajana ja yksi erityisopettajana. Aineisto analysoitiin fenomenografista analyysimallia mukaillen.
Tulosten perusteella toiminnallinen opetus edistää oppimista ja soveltuu kaikille oppilaille. Alakoulun opettajat näkivät toiminnallisen opetuksen konkreettisena ja monipuolisena menetelmänä. Toiminnalliseen opetukseen soveltuvissa työtavoissa korostuivat moniaistillisuus, konkreettisuus, fyysinen aktiivisuus ja oppilaslähtöisyys. Toiminnalliset työtavat koettiin soveltuvan erityisesti matematiikkaan, koska ne lisäävät ymmärrystä, motivoivat ja tuovat oppimiseen laaja-alaisuutta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) nähtiin edistävän toiminnallisen opetuksen toteuttamista. Alakoulun opettajat kokivat toiminnallisen opetuksen helposti toteutettavissa ja sovellettavissa olevaksi kokonaisuudeksi.
Tutkimuksen luotettavuutta vahvistava tekijä on tutkijatriangulaatio. Fenomenografiselle tutkimukselle on tyypillistä kontekstuaalisuus, jolloin tutkimustulokset eivät ole sellaisenaan siirrettävissä muihin konteksteihin. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä suppeasta aineistosta johtuen, mutta ne ovat hyödyllisiä tarkasteltaessa niitä koulukontekstissa. Opettajien aidot käsitykset antavat tuoreen näkökulman siitä, millaisena toiminnallinen opetus koulukontekstissa näyttäytyy. Tutkimustulokset kannustavat opettajia käyttämään toiminnallista opetusta, joka tuo opetukseen vaihtelevuutta ja monipuolisuutta. Laajempi aineisto mahdollistaisi tutkimustulosten yleistettävyyden. Tutkimustietoa tarvitaan lisää siitä, millaisena oppilaat kokevat toiminnallisen opetuksen.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa käytetään fenomenografista lähestymistapaa. Fenomenografia keskittyy tarkastelemaan ihmisten käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljää alakoulun opettajaa kesän ja syksyn 2017 aikana. Opettajista kolme toimi tutkimushetkellä luokanopettajana ja yksi erityisopettajana. Aineisto analysoitiin fenomenografista analyysimallia mukaillen.
Tulosten perusteella toiminnallinen opetus edistää oppimista ja soveltuu kaikille oppilaille. Alakoulun opettajat näkivät toiminnallisen opetuksen konkreettisena ja monipuolisena menetelmänä. Toiminnalliseen opetukseen soveltuvissa työtavoissa korostuivat moniaistillisuus, konkreettisuus, fyysinen aktiivisuus ja oppilaslähtöisyys. Toiminnalliset työtavat koettiin soveltuvan erityisesti matematiikkaan, koska ne lisäävät ymmärrystä, motivoivat ja tuovat oppimiseen laaja-alaisuutta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) nähtiin edistävän toiminnallisen opetuksen toteuttamista. Alakoulun opettajat kokivat toiminnallisen opetuksen helposti toteutettavissa ja sovellettavissa olevaksi kokonaisuudeksi.
Tutkimuksen luotettavuutta vahvistava tekijä on tutkijatriangulaatio. Fenomenografiselle tutkimukselle on tyypillistä kontekstuaalisuus, jolloin tutkimustulokset eivät ole sellaisenaan siirrettävissä muihin konteksteihin. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä suppeasta aineistosta johtuen, mutta ne ovat hyödyllisiä tarkasteltaessa niitä koulukontekstissa. Opettajien aidot käsitykset antavat tuoreen näkökulman siitä, millaisena toiminnallinen opetus koulukontekstissa näyttäytyy. Tutkimustulokset kannustavat opettajia käyttämään toiminnallista opetusta, joka tuo opetukseen vaihtelevuutta ja monipuolisuutta. Laajempi aineisto mahdollistaisi tutkimustulosten yleistettävyyden. Tutkimustietoa tarvitaan lisää siitä, millaisena oppilaat kokevat toiminnallisen opetuksen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]