Hormonitoimintaan vaikuttavat aivolisäkkeen kasvaimet lapsilla ja nuorilla
Aura, Lotta (2018-12-17)
Aura, Lotta
L. Aura
17.12.2018
© 2018 Lotta Aura. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812193299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812193299
Tiivistelmä
Tässä tutkimustyössä kartoitettiin Oulun Yliopistollisen sairaalan (OYS) Lasten ja nuorten endokrinologian poliklinikan seurannassa 1984–2016 olleita potilaita, joilla oli hormonitoimintaan vaikuttava aivolisäkkeen kasvain. Takautuvasti sairauskertomuksista haettiin tiedot, aivokasvaindiagnoosin ajankohdasta, ensioireista, hoidosta ja kasvaimen vaikutuksesta seurannassa lapsen aivolisäkkeen toimintaan. Vaikutuksia arvioitiin laboratoriotuloksien perusteella: takautuvasti kerättiin insuliinin kaltaisen kasvutekijän, tyreotropiinin, follikkeleita stimuloivan hormonin, luteinisoivan hormonin, estrogeenin, testosteronin ja kortisolin pitoisuuksia. Seurantakäynneiltä kerättiin tiedot myös pituudesta, painosta ja luustoikäröntgenkuvauksesta. Mukaan tutkimukseen otettiin vastaavat tiedot 1–2 vuotta ennen hoitoon hakeutumista ja yksi vastaavanlainen sisätautien poliklinikan seurantakäynti aikuisiältä, jos potilas oli täyttänyt jo 18 vuotta.
Tutkimuskohteena olivat seurannassa olleet 14 aivolisäkekasvainpotilasta, joilla kasvain vaikutti aivolisäkkeen toimintaan. Näistä potilaista 9 (64 %) oli tyttöjä ja 5 (36 %) oli poikia. Kasvaimista kraniofaryngeoomia oli kahdeksan, Langerhansin histiosytoosi-kasvaimia neljä, maligneja teratoomia yksi ja pilosyyttisia astrosytoomia yksi. Potilaiden iän keskiarvo diagnoosihetkellä oli 8,1-vuotta (SD±5.0) ja iän keskiarvo ensioireiden ilmaantuessa oli 6,9 vuotta (SD±5.2). Hoitoon hakeutumisviive hoitoon ensioireiden alkamisesta oli keskimäärin 1,3 vuotta (SD±2,0). Jokaisella potilaalla kehittyi hoitojen myötä vähintään yhden aivolisäkkeen hormonin puutos ja 8/14 potilaalla kehittyi panhypopituitarismi. ADH:n puutos oli yleisin ja vähiten oli gonadotropiinipuutoksia.
Painoindeksin keskiarvo kasvaimesta riippumatta ennen hoitoa oli 22,2 (SD±4,0) ja 24 kuukautta hoidon jälkeen 29,6 (SD±4,6). Pituuden (SD-käyrä) keskiarvo kasvaimesta riippumatta ennen diagnoosia oli -1,2 (SD±1,3) ja 24 kuukautta hoidon jälkeen -0,85 (SD±1,5). Luustoikäröntgenin keskiarvo ennen hoitoa oli -1,0 (SD±1,2) ja 24 kuukautta hoidon jälkeen -1,0 (SD±1,7).
Tutkimuskohteena olivat seurannassa olleet 14 aivolisäkekasvainpotilasta, joilla kasvain vaikutti aivolisäkkeen toimintaan. Näistä potilaista 9 (64 %) oli tyttöjä ja 5 (36 %) oli poikia. Kasvaimista kraniofaryngeoomia oli kahdeksan, Langerhansin histiosytoosi-kasvaimia neljä, maligneja teratoomia yksi ja pilosyyttisia astrosytoomia yksi. Potilaiden iän keskiarvo diagnoosihetkellä oli 8,1-vuotta (SD±5.0) ja iän keskiarvo ensioireiden ilmaantuessa oli 6,9 vuotta (SD±5.2). Hoitoon hakeutumisviive hoitoon ensioireiden alkamisesta oli keskimäärin 1,3 vuotta (SD±2,0). Jokaisella potilaalla kehittyi hoitojen myötä vähintään yhden aivolisäkkeen hormonin puutos ja 8/14 potilaalla kehittyi panhypopituitarismi. ADH:n puutos oli yleisin ja vähiten oli gonadotropiinipuutoksia.
Painoindeksin keskiarvo kasvaimesta riippumatta ennen hoitoa oli 22,2 (SD±4,0) ja 24 kuukautta hoidon jälkeen 29,6 (SD±4,6). Pituuden (SD-käyrä) keskiarvo kasvaimesta riippumatta ennen diagnoosia oli -1,2 (SD±1,3) ja 24 kuukautta hoidon jälkeen -0,85 (SD±1,5). Luustoikäröntgenin keskiarvo ennen hoitoa oli -1,0 (SD±1,2) ja 24 kuukautta hoidon jälkeen -1,0 (SD±1,7).
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31940]