Oululaisten lastentarhanopettajien kokemuksia katsomuskasvatukseen liittyvistä muutoksista
Mustonen, Katja (2019-04-11)
Mustonen, Katja
K. Mustonen
11.04.2019
© 2019 Katja Mustonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201904121468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201904121468
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää ja kuvata lastentarhanopettajien kokemuksia varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksesta ja siihen liittyvistä muutoksista. Tutkielmassa avataan sitä, millainen muutos on ollut oululaisten lastentarhanopettajien kuvaamina. Uudet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) tulivat velvoittavaksi elokuussa 2017. Siinä yhteydessä varhaiskasvatuksen uskonnollisesta kasvatuksesta alettiin käyttää termiä katsomuskasvatus, aiemman uskonnollis-katsomuksellisen orientaation sijaan. Katsomuskasvatuksessa tavoitteena on tutustua lapsiryhmässä läsnäoleviin katsomuksiin ja niiden perinteisiin (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 43).
Laadullisen tutkielman aineiston muodostaa lastentarhanopettajien vastaukset (N=21), jotka kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella marraskuussa 2017. Aineisto koostuu avointen kysymysten vastauksista, joissa vastaajat kuvasivat kokemuksiaan tutkittavasta aiheesta. Tutkielma perustuu fenomenologis-hermeneuttiseen tieteenfilosofiaan. Siinä tavoitteena on ymmärtää vastaajien kokemuksia ja syventää tutkimusilmiöön liittyvää ymmärrystä. Analyysissä hyödynsin laadullisen analyysin spiraalia (Peltomäki 2014), joka kuvastaa ymmärryksen spiraalimaista syvenemistä.
Tutkielman tuloksista oli havaittavissa, että katsomuskasvatuksen toteutusmuodot hakivat vielä muotoaan aineistonkeruuhetkellä. Tulosten perusteella ei voi sanoa, että katsomuskasvatus olisi ollut Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) tavoitteiden mukaista. Suurimmat muutokset koskivat seurakuntayhteistyötä. Vastaajat pohtivat aihetta useista eri näkökulmista. Pohdinnoissa korostui erityisesti uskonnon ja kulttuurin välinen suhde. Lisäksi he pohtivat aihetta lasten taustojen näkökulmasta. Lapsiryhmän katsomukselliset taustat vaikuttivat siihen, miten he kuvasivat uskonnollisen kasvatuksen käytäntöjä. Tärkeänä näkökulmana nousi myös esiin heidän omat valmiutensa katsomuskasvatuksen toteuttamiseen. Useimmat kokivat, että heillä ei ole siihen riittävästi tietotaitoa.
Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että katsomuskasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi oli vielä paljon tehtävää. Yhtenäisistä ohjeista huolimatta käytänteet vaihtelivat. Äärimmilleen vietynä toiminnasta oli karsittu kaikki uskontoihin ja katsomuksiin liittyvät elementit.
Laadullisen tutkielman aineiston muodostaa lastentarhanopettajien vastaukset (N=21), jotka kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella marraskuussa 2017. Aineisto koostuu avointen kysymysten vastauksista, joissa vastaajat kuvasivat kokemuksiaan tutkittavasta aiheesta. Tutkielma perustuu fenomenologis-hermeneuttiseen tieteenfilosofiaan. Siinä tavoitteena on ymmärtää vastaajien kokemuksia ja syventää tutkimusilmiöön liittyvää ymmärrystä. Analyysissä hyödynsin laadullisen analyysin spiraalia (Peltomäki 2014), joka kuvastaa ymmärryksen spiraalimaista syvenemistä.
Tutkielman tuloksista oli havaittavissa, että katsomuskasvatuksen toteutusmuodot hakivat vielä muotoaan aineistonkeruuhetkellä. Tulosten perusteella ei voi sanoa, että katsomuskasvatus olisi ollut Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) tavoitteiden mukaista. Suurimmat muutokset koskivat seurakuntayhteistyötä. Vastaajat pohtivat aihetta useista eri näkökulmista. Pohdinnoissa korostui erityisesti uskonnon ja kulttuurin välinen suhde. Lisäksi he pohtivat aihetta lasten taustojen näkökulmasta. Lapsiryhmän katsomukselliset taustat vaikuttivat siihen, miten he kuvasivat uskonnollisen kasvatuksen käytäntöjä. Tärkeänä näkökulmana nousi myös esiin heidän omat valmiutensa katsomuskasvatuksen toteuttamiseen. Useimmat kokivat, että heillä ei ole siihen riittävästi tietotaitoa.
Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että katsomuskasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi oli vielä paljon tehtävää. Yhtenäisistä ohjeista huolimatta käytänteet vaihtelivat. Äärimmilleen vietynä toiminnasta oli karsittu kaikki uskontoihin ja katsomuksiin liittyvät elementit.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]