Indoktrinaatio opetuksessa : käsiteanalyysi opetuksen kiistellystä vastinparista
Impola, Jarkko (2019-04-12)
Impola, Jarkko
J. Impola
12.04.2019
© 2019 Jarkko Impola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201904131483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201904131483
Tiivistelmä
Tässä kandidaattitason opinnäytetyössä käsitellään indoktrinaation ja opetuksen välisen määritelmällisen rajanvedon ongelmaa. Kysymystä indoktrinaation toimivasta määritelmästä suhteessa opetuksen käsitteeseen lähestytään länsimaisesta, indoktrinaatiota ja opetusta käsittelevästä teoreettisesta ja filosofisesta kirjallisuudesta käsin. Käsittely on jaettu kolmeen osaan: opetuksen yleisen määritelmän muotoiluun, indoktrinaation määritelmän muotoiluun sekä indoktrinaation ja opetuksen määritelmien vertailuun. Indoktrinaatiota koskeva tarkastelu ollaan jaettu aiemman kysymystä koskevan kirjallisen perinteen mukaisesti metodi-, sisältö-, seuraus-, sekä intentiokriteerin tarkasteluun.
Opetus määritellään tämän työn kontekstissa opettajan tietoisena toimintana, jonka tavoitteena on edistää oppilaan sivistysprosessia auttamalla häntä omaksumaan opetettavia sisältöjä. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että indoktrinaatio on opetuksesta erillinen käsite, joka kuvaa moraalisesti kyseenalaisena pidettyä vaikuttamista tähän kasvatettavan sivistysprosessiin. Kokoavana määritelmänä esitetään indoktrinaation olevan toimintaa, jossa opettaja yrittää tarkoituksellisesti saattaa oppilaan omaksumaan jonkin uskomuksen siten, että hän uskoo siihen horjuttamattomasti kykenemättä arvioimaan vaihtoehtoisia näkökantoja tai todistusaineistoa. Opetuksen määritelmä on näin ollen tarkennettavissa siten, että siinä opettajan tavoitteena on edistää kasvatettavan autonomian, oman ajattelun sekä kriittisen harkintakyvyn kehittymistä. Perustava ero käsitteiden välillä on näin ollen niiden intentiossa ja arvo-orientaatiossa suhteessa kasvatustoiminnan päämäärä-välineongelmaan.
Lopuksi esitettyä indoktrinaation määritelmää ollaan peilattu pedagogisen paradoksin ongelmaan sekä kysymykseen indoktrinaation moraalisesta hyväksyttävyydestä opetuksessa. Johtopäätöksenä esitetään mahdollisuus, ettei perustavan tason moraalisten käsitysten tai oppiainesisältöjen välittäminen oppilaille sellaisenaan ole indoktrinaatiota, sikäli kun kasvatuksessa myöhemmin mahdollistetaan kyky arvioida näitä sisältöjä.
Opetus määritellään tämän työn kontekstissa opettajan tietoisena toimintana, jonka tavoitteena on edistää oppilaan sivistysprosessia auttamalla häntä omaksumaan opetettavia sisältöjä. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että indoktrinaatio on opetuksesta erillinen käsite, joka kuvaa moraalisesti kyseenalaisena pidettyä vaikuttamista tähän kasvatettavan sivistysprosessiin. Kokoavana määritelmänä esitetään indoktrinaation olevan toimintaa, jossa opettaja yrittää tarkoituksellisesti saattaa oppilaan omaksumaan jonkin uskomuksen siten, että hän uskoo siihen horjuttamattomasti kykenemättä arvioimaan vaihtoehtoisia näkökantoja tai todistusaineistoa. Opetuksen määritelmä on näin ollen tarkennettavissa siten, että siinä opettajan tavoitteena on edistää kasvatettavan autonomian, oman ajattelun sekä kriittisen harkintakyvyn kehittymistä. Perustava ero käsitteiden välillä on näin ollen niiden intentiossa ja arvo-orientaatiossa suhteessa kasvatustoiminnan päämäärä-välineongelmaan.
Lopuksi esitettyä indoktrinaation määritelmää ollaan peilattu pedagogisen paradoksin ongelmaan sekä kysymykseen indoktrinaation moraalisesta hyväksyttävyydestä opetuksessa. Johtopäätöksenä esitetään mahdollisuus, ettei perustavan tason moraalisten käsitysten tai oppiainesisältöjen välittäminen oppilaille sellaisenaan ole indoktrinaatiota, sikäli kun kasvatuksessa myöhemmin mahdollistetaan kyky arvioida näitä sisältöjä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31995]