”Mun mielestä sillä on ollut valtava vaikutus” : Kostamus-hankkeen merkitys rakentajien lasten näkökulmasta
Heikkinen, Saara (2019-05-02)
Heikkinen, Saara
S. Heikkinen
02.05.2019
© 2019 Saara Heikkinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905031574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905031574
Tiivistelmä
Pro gradussa käsitellään Kostamus-hanketta (1977–1985) muistitietotutkimuksen keinoin. Tutkielma keskittyy kuhmolaisten Kostamus-rakentajien jälkeläisten muistoihin, eli hanketta tarkastellaan niin kutsutun toisen sukupolven näkökulmasta. Tutkielmaa varten haastateltiin kuutta henkilöä, joiden isä, äiti tai molemmat vanhemmat työskentelivät Kostamuksessa sen rakentamisen aikana.
Tutkielmassa pääsevät ääneen lapset, jotka elivät Kostamus-arkea koti-Suomen puolella. Kerronnassa korostuvat arjen ja perheen näkökulmat, mikä tuo uutta sisältöä Kostamus-tutkimukselle. Muistitietotutkimuksen viitekehyksestä katsottuna aineistossa korostuvat lapsuuden ja nuoruuden muistelulle tyypilliset piirteet.
Tutkielmassa käsitellään kaikenlaisia Kostamukseen liittyviä muistoja. Haastateltavat muistelivat Kostamuksen rakentamisen alkuaikoja, kertoivat lapsuuden ja nuoruuden aikaisia mielikuviaan Kostamuksesta ja jakoivat näkemyksiään Kostamuksen vaikutuksista. Kostamuksen vaikutusten käsittelyssä tutkielma jakautuu kahteen osaan: vaikutukset yhteisölle ja vaikutukset henkilökohtaisella tasolla.
Yhteisön tasolla Kostamusta muisteltiin talouden näkökulmasta. Kostamus loi työpaikkoja sadoille kuhmolaisille, jotka pystyivät siten elättämään perheitään — joissain tapauksissa Kostamus jopa pelasti perheitä köyhyydeltä. Haastateltavien mukaan Kostamus toi toimeliaisuutta Kuhmoon ja Kostamuksen rakentamisen aikaan viitattiin Kuhmon kukoistuskautena. Suomen ja Venäjän välisen rajan aukeaminen Kuhmon Vartiuksen kohdalta on vuosien saatossa mahdollistanut yhteistyön rajan molemmin puolin. Kuhmolaisessa yhteisössä venäläisten läsnäoloon ja itärajan läheisyyteen on haastateltavien mukaan totuttu.
Henkilökohtaisella tasolla Kostamus näyttäytyi perhe-elämän haasteena. Yhden vanhemman poissa ollessa toinen jäi yksinhuoltajaksi. Molempien vanhempien kulkiessa Kostamuksessa lapset itsenäistyivät varhain ja huolehtivat toinen toisistaan. Haastateltavien kertomuksissa oli kaksi päälinjaa: osa muisteli Kostamus-arkea selviytymisenä ja ikävöintinä, osa tavallisena elämänä. Joillekin haastateltaville vanhempien poissaolo oli ollut lähinnä tottumiskysymys. Haastateltavien ikäerot vaikuttivat muistelun sävyyn. Vuonna 1980 tapahtuneen linja-auto-onnettomuuden muistivat kaikki haastateltavat iästä riippumatta.
Haastatteluissa arvioitiin Kostamuksen vaikutuksia haastateltavien elämässä pitkällä aikavälillä. Koska lapset todistivat vuosien ajan vanhempiensa uhrautuvaa työssäkäyntiä perhe-elämän kustannuksella, he oppivat vanhemmiltaan asenteen ahkeraan ja tunnolliseen työntekoon. Myös vanhempien poissaolon vaikutuksia pohdittiin.
Tutkielmassa pääsevät ääneen lapset, jotka elivät Kostamus-arkea koti-Suomen puolella. Kerronnassa korostuvat arjen ja perheen näkökulmat, mikä tuo uutta sisältöä Kostamus-tutkimukselle. Muistitietotutkimuksen viitekehyksestä katsottuna aineistossa korostuvat lapsuuden ja nuoruuden muistelulle tyypilliset piirteet.
Tutkielmassa käsitellään kaikenlaisia Kostamukseen liittyviä muistoja. Haastateltavat muistelivat Kostamuksen rakentamisen alkuaikoja, kertoivat lapsuuden ja nuoruuden aikaisia mielikuviaan Kostamuksesta ja jakoivat näkemyksiään Kostamuksen vaikutuksista. Kostamuksen vaikutusten käsittelyssä tutkielma jakautuu kahteen osaan: vaikutukset yhteisölle ja vaikutukset henkilökohtaisella tasolla.
Yhteisön tasolla Kostamusta muisteltiin talouden näkökulmasta. Kostamus loi työpaikkoja sadoille kuhmolaisille, jotka pystyivät siten elättämään perheitään — joissain tapauksissa Kostamus jopa pelasti perheitä köyhyydeltä. Haastateltavien mukaan Kostamus toi toimeliaisuutta Kuhmoon ja Kostamuksen rakentamisen aikaan viitattiin Kuhmon kukoistuskautena. Suomen ja Venäjän välisen rajan aukeaminen Kuhmon Vartiuksen kohdalta on vuosien saatossa mahdollistanut yhteistyön rajan molemmin puolin. Kuhmolaisessa yhteisössä venäläisten läsnäoloon ja itärajan läheisyyteen on haastateltavien mukaan totuttu.
Henkilökohtaisella tasolla Kostamus näyttäytyi perhe-elämän haasteena. Yhden vanhemman poissa ollessa toinen jäi yksinhuoltajaksi. Molempien vanhempien kulkiessa Kostamuksessa lapset itsenäistyivät varhain ja huolehtivat toinen toisistaan. Haastateltavien kertomuksissa oli kaksi päälinjaa: osa muisteli Kostamus-arkea selviytymisenä ja ikävöintinä, osa tavallisena elämänä. Joillekin haastateltaville vanhempien poissaolo oli ollut lähinnä tottumiskysymys. Haastateltavien ikäerot vaikuttivat muistelun sävyyn. Vuonna 1980 tapahtuneen linja-auto-onnettomuuden muistivat kaikki haastateltavat iästä riippumatta.
Haastatteluissa arvioitiin Kostamuksen vaikutuksia haastateltavien elämässä pitkällä aikavälillä. Koska lapset todistivat vuosien ajan vanhempiensa uhrautuvaa työssäkäyntiä perhe-elämän kustannuksella, he oppivat vanhemmiltaan asenteen ahkeraan ja tunnolliseen työntekoon. Myös vanhempien poissaolon vaikutuksia pohdittiin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31926]