Sosiaalisen kompetenssin ja sosiaalisen statuksen yhteys lasten vertaissuhteissa
Lindholm, Reetta (2019-05-03)
Lindholm, Reetta
R. Lindholm
03.05.2019
© 2019 Reetta Lindholm. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905041602
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905041602
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmin, mitä sosiaalinen kompetenssi tarkoittaa ja miten se on yhteydessä lapsen sosiaalisen statukseen vertaisryhmässä. Lisäksi tutkielmassa tuodaan esille joitakin tapoja, miten sosiaalista kompetenssia on mahdollista kehittää kouluympäristössä. Lapset viettävät kouluiässä paljon aikaa vertaisryhmissä ja muodostavat vertaissuhteita. Rakentava vuorovaikutus edellyttää sosiaalisten taitojen hallitsemista. Opettajien tuleekin tukea koulussa lasten sosiaalista kehitystä. Tämän tutkielman avulla saadaan yleiskäsitys siitä, mitä sosiaalinen kompetenssi tarkoittaa, mikä mahdollistaa sosiaalisen kehityksen tukemisen. Sosiaalisen statuksen ja sosiaalisen kompetenssin välisen yhteyden ymmärtäminen voi auttaa opettajaa suuntaamaan enemmän tukea torjutussa asemassa olevien oppilaiden sosiaaliseen kehitykseen.
Sosiaalinen kompetenssi eli sosiaalinen pätevyys on laaja käsite ja se voidaan määritellä yleisesti toimintana, jonka avulla ihmisen on mahdollista saavuttaa omia tavoitteitaan niin, että myönteiset vuorovaikutussuhteet muihin ihmisiin säilyvät. Sosiaalinen kompetenssi voidaan jakaa moniin eri osa-alueisiin, jotka eivät ole toisistaan irrallisia vaan ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Näitä osa-alueita ovat esimerkiksi sosiaaliset, sosiokognitiiviset sekä sosioemotionaaliset taidot. Sosiaaliset taidot ovat käyttäytymiseen liittyviä opittuja taitoja, joihin sosiokognitiiviset ja sosioemotionaaliset taidot vaikuttavat.
Hyvät sosiaaliset taidot ovat vahvasti yhteydessä lapsen sosiaaliseen statukseen vertaisryhmässä. Suosituilla lapsilla nähdään olevan hyvät sosiaaliset taidot ja torjutuilla lapsilla puolestaan on niissä puutteita. Vertaissuhteet kehittävät myös sosiaalista kompetenssia ja torjutuilla lapsilla ei ole usein yhtä paljon mahdollisuuksia harjoitella sosiaalisia taitoja kuin muilla lapsilla. Mikäli lapsen statusta pyritään parantamaan, tulee interventioiden keskittyä lapsen sosiaalisen kompetenssin kehittämisen lisäksi ryhmän muiden lasten odotuksiin ja asenteisiin kyseistä lasta kohtaan.
Sosiaalinen kompetenssi eli sosiaalinen pätevyys on laaja käsite ja se voidaan määritellä yleisesti toimintana, jonka avulla ihmisen on mahdollista saavuttaa omia tavoitteitaan niin, että myönteiset vuorovaikutussuhteet muihin ihmisiin säilyvät. Sosiaalinen kompetenssi voidaan jakaa moniin eri osa-alueisiin, jotka eivät ole toisistaan irrallisia vaan ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Näitä osa-alueita ovat esimerkiksi sosiaaliset, sosiokognitiiviset sekä sosioemotionaaliset taidot. Sosiaaliset taidot ovat käyttäytymiseen liittyviä opittuja taitoja, joihin sosiokognitiiviset ja sosioemotionaaliset taidot vaikuttavat.
Hyvät sosiaaliset taidot ovat vahvasti yhteydessä lapsen sosiaaliseen statukseen vertaisryhmässä. Suosituilla lapsilla nähdään olevan hyvät sosiaaliset taidot ja torjutuilla lapsilla puolestaan on niissä puutteita. Vertaissuhteet kehittävät myös sosiaalista kompetenssia ja torjutuilla lapsilla ei ole usein yhtä paljon mahdollisuuksia harjoitella sosiaalisia taitoja kuin muilla lapsilla. Mikäli lapsen statusta pyritään parantamaan, tulee interventioiden keskittyä lapsen sosiaalisen kompetenssin kehittämisen lisäksi ryhmän muiden lasten odotuksiin ja asenteisiin kyseistä lasta kohtaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]