Sahanpurun uudet käyttökohteet
Pesonen, Karoliina (2019-04-24)
Pesonen, Karoliina
K. Pesonen
24.04.2019
© 2019 Karoliina Pesonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905181820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905181820
Tiivistelmä
Ympäristöntilan heikentyminen ja muutokset kulutustottumuksissa ovat lisänneet kiertotalouden mukaista ajattelumallia, jonka tavoitteena on materiaalien kestävä käyttö ja tuotteiden elinkaaren pidentäminen sekä niiden arvon mahdollisimman pitkä säilyminen. Teollisuuden tuotannon yhteydessä syntyy suuria määriä materiaalia sivuvirtoina ja niiden käyttö on ollut potentiaalia alhaisempaa. Sivutuotteiden uusien käyttökohteiden selvittämisestä on siten tullut tärkeää. Sahanpuru on yksi suurimmista sivuvirroista, jonka käyttökohteet ovat olleet tähän asti hyvin rajalliset.
Metsien kasvu on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kasvun on ennustettu jatkuvan edelleen. Metsien kasvu merkitsee sahateollisuuden lisääntymistä ja sitä myötä myös sivutuotteena syntyvän sahanpurun määrän kasvua. Sahanpurua käytetään tällä hetkellä pääasiassa energian tuottamiseen polttamalla, jolloin sen elinkaari jää hyvin lyhyeksi. Polttamisen sijaan sahanpurulle on etsitty myös muita käyttömuotoja. Työn tarkoituksena on selvittää kirjallisuuden avulla, millaiset ominaisuudet sivutuotteena syntyvällä sahanpurulla on sen jalostettavuuden kannalta sekä tarkastella sahanpurun uusimpia käyttökohteita viimeaikaisten tutkimusten pohjalta.
Sahanpuru koostuu muun puuaineen tapaan pääasiassa selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä, jonka vuoksi se soveltuu monenlaisiin käyttökohteisiin. Sahanpurun ominaisuudet, kuten raekoko, kosteus, tiheys tai purun sisältämän kuoren pitoisuus voivat vaikuttaa sen käyttömahdollisuuksiin. Sahanpurusta voidaan keittää sellua, jota käytetään hyvin monenlaisten paperituotteiden valmistamiseen. Purua käytetään myös biopolttoaineiden valmistuksen raaka-aineena. Sahanpurusta saadaan valmistettua entsymaattisen hydrolyysin ja fermentoinnin avulla etanolia. Sahanpuru on lisäksi yksi yleisimmistä biokomposiittien raaka-aineista. Biokomposiitit ovat yleistyneet viime vuosina erityisesti rakennusmateriaaleina ulkorakentamisessa. Viime vuosina on myös selvitetty sahanpurun hyödyntämismahdollisuuksia vedenpuhdistuksessa ioninvaihdon avulla. Lisäksi on tutkittu sahanpurun sisältämän hemiselluloosan käyttömahdollisuuksia elintarvikesovelluksissa, kuten osana erilaisia emulsioita.
Sahanpurusta valmistettujen tuotteiden tuotanto on vielä toistaiseksi vaihtelevaa. Esimerkiksi Suomessa on toiminnassa bioetanolia ja purusellua valmistavat tuotantolaitokset. Toisaalta taas elintarvikesovellukset ja vedenpuhdistaminen sahanpurun avulla ovat vasta tutkimusvaiheessa. Sahanpurun hyödyntämisessä on myös ollut haasteita. Sen käyttöä merkittävimmin rajoittaa kuljettamisen heikko kannattavuus. Purun kuljettaminen pitkiä matkoja sen syntypaikalta jalostuspaikalle ei ole taloudellisesti kannattavaa. Sahanpurusta on kuitenkin onnistuttu valmistamaan hyvin monipuolisia ja lupaavia biotuotteita. Näiden avulla sivutuotteena syntyneen sahanpurun elinkaari on pidentynyt ja arvo lisääntynyt. Tämän vuoksi sahanpurusta valmistettujen biotuotteiden kehittämistä tulee jatkaa tulevaisuudessa ja tutkia uusia hyödyntämismahdollisuuksia.
Metsien kasvu on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kasvun on ennustettu jatkuvan edelleen. Metsien kasvu merkitsee sahateollisuuden lisääntymistä ja sitä myötä myös sivutuotteena syntyvän sahanpurun määrän kasvua. Sahanpurua käytetään tällä hetkellä pääasiassa energian tuottamiseen polttamalla, jolloin sen elinkaari jää hyvin lyhyeksi. Polttamisen sijaan sahanpurulle on etsitty myös muita käyttömuotoja. Työn tarkoituksena on selvittää kirjallisuuden avulla, millaiset ominaisuudet sivutuotteena syntyvällä sahanpurulla on sen jalostettavuuden kannalta sekä tarkastella sahanpurun uusimpia käyttökohteita viimeaikaisten tutkimusten pohjalta.
Sahanpuru koostuu muun puuaineen tapaan pääasiassa selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä, jonka vuoksi se soveltuu monenlaisiin käyttökohteisiin. Sahanpurun ominaisuudet, kuten raekoko, kosteus, tiheys tai purun sisältämän kuoren pitoisuus voivat vaikuttaa sen käyttömahdollisuuksiin. Sahanpurusta voidaan keittää sellua, jota käytetään hyvin monenlaisten paperituotteiden valmistamiseen. Purua käytetään myös biopolttoaineiden valmistuksen raaka-aineena. Sahanpurusta saadaan valmistettua entsymaattisen hydrolyysin ja fermentoinnin avulla etanolia. Sahanpuru on lisäksi yksi yleisimmistä biokomposiittien raaka-aineista. Biokomposiitit ovat yleistyneet viime vuosina erityisesti rakennusmateriaaleina ulkorakentamisessa. Viime vuosina on myös selvitetty sahanpurun hyödyntämismahdollisuuksia vedenpuhdistuksessa ioninvaihdon avulla. Lisäksi on tutkittu sahanpurun sisältämän hemiselluloosan käyttömahdollisuuksia elintarvikesovelluksissa, kuten osana erilaisia emulsioita.
Sahanpurusta valmistettujen tuotteiden tuotanto on vielä toistaiseksi vaihtelevaa. Esimerkiksi Suomessa on toiminnassa bioetanolia ja purusellua valmistavat tuotantolaitokset. Toisaalta taas elintarvikesovellukset ja vedenpuhdistaminen sahanpurun avulla ovat vasta tutkimusvaiheessa. Sahanpurun hyödyntämisessä on myös ollut haasteita. Sen käyttöä merkittävimmin rajoittaa kuljettamisen heikko kannattavuus. Purun kuljettaminen pitkiä matkoja sen syntypaikalta jalostuspaikalle ei ole taloudellisesti kannattavaa. Sahanpurusta on kuitenkin onnistuttu valmistamaan hyvin monipuolisia ja lupaavia biotuotteita. Näiden avulla sivutuotteena syntyneen sahanpurun elinkaari on pidentynyt ja arvo lisääntynyt. Tämän vuoksi sahanpurusta valmistettujen biotuotteiden kehittämistä tulee jatkaa tulevaisuudessa ja tutkia uusia hyödyntämismahdollisuuksia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32044]