Pedagogisen johtajuuden näyttäytyminen suomalaisessa varhaiskasvatuksessa
Maununiemi, Susanna (2019-05-21)
Maununiemi, Susanna
S. Maununiemi
21.05.2019
© 2019 Susanna Maununiemi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905241998
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905241998
Tiivistelmä
Tutkielmani perehtyy varhaiskasvatuksen pedagogiseen johtajuuteen. Aihe on ajankohtainen uuden varhaiskasvatuslain muutoksen myötä. Lakimuutos on asettanut haasteita arjen työhön, sen muuttaessa esimerkiksi henkilöstön vastuualueiden painopisteitä selkeämmiksi.
Tärkeimmiksi kysymyksiksi pedagogisesta johtajuudesta nousi, minkälaisena pedagoginen johtajuus näyttäytyy ajankohtaisen tutkimustiedon puitteissa, sekä miten uusi varhaiskasvatuslaki on vaikuttanut pedagogisen johtajuuden näyttäytymiseen. Ongelmien tarkastelu on tapahtunut ajankohtaisimpien aiheeseen liittyvien tutkimuksien pohjalta. Heikka (2014) sekä Fonsén (2014) ovat tärkeimmät lähteeni suomalaista pedagogista johtajuutta tarkasteltaessa. Heidän tutkimuksiensa tuloksia olen pyrkinyt reflektoimaan uuteen varhaiskasvatuslakiin, sadakseni selville, miten pedagoginen johtajuus on muuttunut ja miten sen tulisi muuttua uusien lakisäädöksien kautta.
Tärkeimmiksi tuloksiksi muodostui havainnot siitä, että pedagoginen johtajuus on ottanut isoja harppauksia eteenpäin, kun asiaa tarkastellaan juurikin lakien ja säädöksien pohjalta (kuten esimerkiksi valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman kautta). Selkeää kuvaa siitä, miten pedagoginen johtajuus näyttäytyy opettajien ja johtajien keskuudessa ei muodostunut. Selvää on, että pedagoginen johtajuus on tämän hetkisten tutkimuksien perusteella johtajan vastuualueissa, eikä jaettua johtajuutta ilmene vielä suurissa määrin. Lisäksi työnjako on epäselvää ja henkilöstö kaipaa lisäkoulutusta. Opettajien rooli pedagogisena johtajana koetaan olevan vielä pieni, mutta enenemissä määrin.
Käyttämäni tutkimukset on julkaistu vanhan varhaiskasvatuslain aikana. Reflektoidessa näitä tutkimuksia suhteessa uuteen lakiin, on huomattavaa edistymistä tapahtunut. Selkeä johtopäätös oli tehtävissä, että laki velvoittaa varhaiskasvatuksen opettajia pedagogiseen johtamiseen. Epäselvää ja tutkimuksen arvoista on kuitenkin se, tapahtuuko tätä pedagogiikan johtamista arjessa.
Päätelmiä voidaan käyttää selkeyttämään päiväkodin henkilöstön tämänhetkistä tilaa pedagogisesta johtajuudesta. Tutkielma toimii pohjaavana tekijänä pedagogisen johtajuuden määrittelylle suomessa, koska lisätutkimus on vieläkin tarpeellista aiheen ajankohtaisuuden ja tuoreuden johdosta.
Tärkeimmiksi kysymyksiksi pedagogisesta johtajuudesta nousi, minkälaisena pedagoginen johtajuus näyttäytyy ajankohtaisen tutkimustiedon puitteissa, sekä miten uusi varhaiskasvatuslaki on vaikuttanut pedagogisen johtajuuden näyttäytymiseen. Ongelmien tarkastelu on tapahtunut ajankohtaisimpien aiheeseen liittyvien tutkimuksien pohjalta. Heikka (2014) sekä Fonsén (2014) ovat tärkeimmät lähteeni suomalaista pedagogista johtajuutta tarkasteltaessa. Heidän tutkimuksiensa tuloksia olen pyrkinyt reflektoimaan uuteen varhaiskasvatuslakiin, sadakseni selville, miten pedagoginen johtajuus on muuttunut ja miten sen tulisi muuttua uusien lakisäädöksien kautta.
Tärkeimmiksi tuloksiksi muodostui havainnot siitä, että pedagoginen johtajuus on ottanut isoja harppauksia eteenpäin, kun asiaa tarkastellaan juurikin lakien ja säädöksien pohjalta (kuten esimerkiksi valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman kautta). Selkeää kuvaa siitä, miten pedagoginen johtajuus näyttäytyy opettajien ja johtajien keskuudessa ei muodostunut. Selvää on, että pedagoginen johtajuus on tämän hetkisten tutkimuksien perusteella johtajan vastuualueissa, eikä jaettua johtajuutta ilmene vielä suurissa määrin. Lisäksi työnjako on epäselvää ja henkilöstö kaipaa lisäkoulutusta. Opettajien rooli pedagogisena johtajana koetaan olevan vielä pieni, mutta enenemissä määrin.
Käyttämäni tutkimukset on julkaistu vanhan varhaiskasvatuslain aikana. Reflektoidessa näitä tutkimuksia suhteessa uuteen lakiin, on huomattavaa edistymistä tapahtunut. Selkeä johtopäätös oli tehtävissä, että laki velvoittaa varhaiskasvatuksen opettajia pedagogiseen johtamiseen. Epäselvää ja tutkimuksen arvoista on kuitenkin se, tapahtuuko tätä pedagogiikan johtamista arjessa.
Päätelmiä voidaan käyttää selkeyttämään päiväkodin henkilöstön tämänhetkistä tilaa pedagogisesta johtajuudesta. Tutkielma toimii pohjaavana tekijänä pedagogisen johtajuuden määrittelylle suomessa, koska lisätutkimus on vieläkin tarpeellista aiheen ajankohtaisuuden ja tuoreuden johdosta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31995]