Terveydenhuollon ammattilaisten ja afaattisten ihmisten välinen kommunikointi ja sen tukeminen
Rönty, Heli (2019-05-21)
Rönty, Heli
H. Rönty
21.05.2019
© 2019 Heli Rönty. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905242052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905242052
Tiivistelmä
WHO:n ICF-mallin mukaisesti afaattisen ihmisen keskustelukumppani voi olla joko toimintakykyä edistävä tai rajoittava tekijä, riippuen keskustelukumppanin taidoista (Korpijaakko-Huuhka & Rautakoski, 2017). Kommunikointikumppanikoulutuksilla voidaan keskustelukumppaneille opettaa keinoja ja strategioita kompensoida afasian tuomia keskustelun vaikeuksia (Kagan, 1998). Tässä kandidaatintutkielmassa olikin tavoitteena selvittää millaista terveydenhuollon ammattilaisten ja afaattisten ihmisten välinen kommunikointi on ja voidaanko sitä tukea kouluttamalla ammattilaisia.
Tutkielma perustuu kahdeksaan kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä vuosina 2009–2018 julkaistuihin artikkeleihin, joista neljä käsitteli jonkin terveydenhuollon ammattiryhmän ja afaattisten ihmisten välistä kommunikointia ja loput neljä ammattilaisten kouluttamista CPT-menetelmillä.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että afaattisten ihmisten ja terveydenhuollon ammattilaisten kommunikoinnissa keskustelua hallitsee ammattilainen. Ammattilaisilla ei juurikaan ole käytössä kommunikointia tukevia ja korvaavia keinoja (AAC-keinoja) tai kommunikointia tukevia strategioita. Ajanpuute tai ajatus siitä, että tietää mitä kommunikointikumppani tahtoo, voivat ajaa afaattisen ihmisen mielipiteen ilmaisemisen tärkeyden ohitse. Tutkimusten tulokset olivat keskenään samansuuntaisia ja tukevat myös muissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja.
Terveydenhuollon ammattilaisia kouluttamalla voidaan lisätä tietoa afasiasta ja erilaisista kommunikointia tukevista strategioista. Koulutus näyttäisi lisäävän henkilökunnan luottamusta omiin kommunikointitaitoihinsa ja mahdollisesti lisäävän kommunikoinnin ja eri strategioiden käytön yrittämistä. Ajanpuute ja vaikea afasia saattavat estää kommunikoinnin onnistumisen. Lisää tutkimusta erityisesti taitojen yleistymisestä käytäntöön tarvittaisiin, mutta näiden tulosten perusteella näyttäisi olevan kannattavaa kouluttaa ammattilaisia.
Tutkielma perustuu kahdeksaan kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä vuosina 2009–2018 julkaistuihin artikkeleihin, joista neljä käsitteli jonkin terveydenhuollon ammattiryhmän ja afaattisten ihmisten välistä kommunikointia ja loput neljä ammattilaisten kouluttamista CPT-menetelmillä.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että afaattisten ihmisten ja terveydenhuollon ammattilaisten kommunikoinnissa keskustelua hallitsee ammattilainen. Ammattilaisilla ei juurikaan ole käytössä kommunikointia tukevia ja korvaavia keinoja (AAC-keinoja) tai kommunikointia tukevia strategioita. Ajanpuute tai ajatus siitä, että tietää mitä kommunikointikumppani tahtoo, voivat ajaa afaattisen ihmisen mielipiteen ilmaisemisen tärkeyden ohitse. Tutkimusten tulokset olivat keskenään samansuuntaisia ja tukevat myös muissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja.
Terveydenhuollon ammattilaisia kouluttamalla voidaan lisätä tietoa afasiasta ja erilaisista kommunikointia tukevista strategioista. Koulutus näyttäisi lisäävän henkilökunnan luottamusta omiin kommunikointitaitoihinsa ja mahdollisesti lisäävän kommunikoinnin ja eri strategioiden käytön yrittämistä. Ajanpuute ja vaikea afasia saattavat estää kommunikoinnin onnistumisen. Lisää tutkimusta erityisesti taitojen yleistymisestä käytäntöön tarvittaisiin, mutta näiden tulosten perusteella näyttäisi olevan kannattavaa kouluttaa ammattilaisia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]