Ohjausta sukupuolisilmälasien läpi katsottuna : sukupuolten tasa-arvo ja koulutuksen segregaatio Opo-lehdissä vuosina 1983–2015
Johansson, Laura (2019-05-29)
Johansson, Laura
L. Johansson
29.05.2019
© 2019 Laura Johansson. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905302250
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905302250
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkin sukupuolen ja tasa-arvon diskursseja Suomen opinto-ohjaajien sisäisessä keskustelussa eli Opo-lehdessä vuosina 1983–2015. Tutkin, miten ja miksi segregaatioon eli sukupuolen mukaan jakautuneisiin koulutus- ja työmarkkinoihin on peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa sekä Opo-lehdessä kiinnitetty huomiota. Tutkimukseni on laadullista analyysia lähdeaineistosta, eli opetussuunnitelmista sekä Opo-lehdestä. Tutkiessani opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehteä tutkimus on osaltaan myös mediatutkimusta, jossa sovellan diskurssianalyysin ja historiallinen analyysin keinoja. Eli tutkin, miten Opo-lehdessä on sen historian aikana rakennettu ja käsitelty sukupuolen ja tasa-arvon diskurssia.
Olen jakanut tutkimustulokseni päälukuihin, jotka ovat kutakuinkin kronologisessa järjestyksessä sen mukaan, mitkä teemat ovat olleet esillä minäkin vuosikymmeninä: 1. Sukupuoli ja tasa-arvo lainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa, 2. Perinteisten sukupuoliroolien ja piilotavoitteiden purkamista, 3. Ohjaus segregaation purkajana ja 4. Tytöt ja tekniikka.
Keskustelu sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja segregaatiosta Opo-lehdissä vuosina 1983–2015 oli monipuolista. Alkuvuosikymmeninä 1980–90 keskustelun tiimoilta nousivat esiin sukupuoliroolit, piilo-opetussuunnitelma ja piilotavoitteet, itsetunto ja identiteetti sekä käsitykset tyttöjen ja poikien lahjakkuudesta ja osaamisesta — kilteistä tytöistä ja lahjakkaista pojista. 2000-luvulle tultaessa keskustelua käytiin opojen tärkeästä roolista segregaation purkutalkoissa, järjestettiin hankkeita ja koulutuksia sekä nostettiin myös esille opoja ymmärrettävästi paljon puhuttanut palkkaero miespuolisten ja naispuolisten opojen välillä. 2000-luvulla ei enää polemisoitu niinkään sukupuolta tai niiden rooleja ja stereotypioita, vaan tärkeimmäksi diskurssiksi nousi tyttöjen ja tekniikan suhde. Segregaation ongelman nähtiin piilevän nimenomaan tyttöjen oppiaine- ja koulutusvalinnoissa — tyttöjen tuli opiskella enemmän matemaattis-luonnontieteellisiä aineita ja heitä tuli tutustuttaa ja rohkaista tekniikan ja IT-teknologian maailmaan.
Tutkielmani on antanut uutta tietoa siitä, miten opinto-ohjaajien sisäisessä keskustelussa eli ammattikunnan lehdessä sukupuolta ja tasa-arvoa on käsitelty sen historian aikana. Tutkielma avaa jatkokysymyksiä eri suuntiin. Erityisen kiinnostavaa olisi tutkia sitä, miten opinto-ohjauksessa poikia on kannustettu naisenemmistöisille aloille, vai onko. Miksi ongelman on nähty piilevän juuri tyttöjen koulutusvalinnoissa?
Olen jakanut tutkimustulokseni päälukuihin, jotka ovat kutakuinkin kronologisessa järjestyksessä sen mukaan, mitkä teemat ovat olleet esillä minäkin vuosikymmeninä: 1. Sukupuoli ja tasa-arvo lainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa, 2. Perinteisten sukupuoliroolien ja piilotavoitteiden purkamista, 3. Ohjaus segregaation purkajana ja 4. Tytöt ja tekniikka.
Keskustelu sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja segregaatiosta Opo-lehdissä vuosina 1983–2015 oli monipuolista. Alkuvuosikymmeninä 1980–90 keskustelun tiimoilta nousivat esiin sukupuoliroolit, piilo-opetussuunnitelma ja piilotavoitteet, itsetunto ja identiteetti sekä käsitykset tyttöjen ja poikien lahjakkuudesta ja osaamisesta — kilteistä tytöistä ja lahjakkaista pojista. 2000-luvulle tultaessa keskustelua käytiin opojen tärkeästä roolista segregaation purkutalkoissa, järjestettiin hankkeita ja koulutuksia sekä nostettiin myös esille opoja ymmärrettävästi paljon puhuttanut palkkaero miespuolisten ja naispuolisten opojen välillä. 2000-luvulla ei enää polemisoitu niinkään sukupuolta tai niiden rooleja ja stereotypioita, vaan tärkeimmäksi diskurssiksi nousi tyttöjen ja tekniikan suhde. Segregaation ongelman nähtiin piilevän nimenomaan tyttöjen oppiaine- ja koulutusvalinnoissa — tyttöjen tuli opiskella enemmän matemaattis-luonnontieteellisiä aineita ja heitä tuli tutustuttaa ja rohkaista tekniikan ja IT-teknologian maailmaan.
Tutkielmani on antanut uutta tietoa siitä, miten opinto-ohjaajien sisäisessä keskustelussa eli ammattikunnan lehdessä sukupuolta ja tasa-arvoa on käsitelty sen historian aikana. Tutkielma avaa jatkokysymyksiä eri suuntiin. Erityisen kiinnostavaa olisi tutkia sitä, miten opinto-ohjauksessa poikia on kannustettu naisenemmistöisille aloille, vai onko. Miksi ongelman on nähty piilevän juuri tyttöjen koulutusvalinnoissa?
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]