Übersetzungsmethoden kulturgebundener Ausdrücke : eine Analyse der Bücher Ella ja seitsemän törppöä und Ella und der Neue in der Klasse
Meskus, Elina (2019-06-17)
Meskus, Elina
E. Meskus
17.06.2019
© 2019 Elina Meskus. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906182566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906182566
Tiivistelmä
Es ist nicht leicht, das Wort Kultur zu definieren. Die Kulturen bleiben nicht immer innerhalb der Landesgrenzen, sondern kulturelle Erscheinungen können mit den Menschen in ein anderes Land über die Landesgrenzen wandern und sich mit der neuen Kultur vermischen.
In dieser Magisterarbeit wird untersucht, welche Übersetzungsmethoden in der Kinderliteratur benutzt werden können, wenn kulturgebundene Ausdrücke übersetzt werden. Als Material werden das Buch Ella ja seitsemän törppöä von dem finnischen Kinderbuchautor Timo Parvela und die übersetzte Version Ella und der Neue in der Klasse von den Übersetzerinnen Anu und Nina Stohner benutzt.
Eine qualitative Inhaltsanalyse wird gemacht. Die gefundenen kulturgebundenen Ausdrücke und die Übersetzungen werden unter den fünf Hauptthemen thematisiert: Namen, Märchen, Lieder, bekannte Personen und kulturgebundene Phänomene. In der Analyse werden die gefundenen Ausdrücke näher präsentiert und die Übersetzungsmethoden werden genannt. Es wird auch diskutiert, ob die Übersetzung z.B. den Inhalt oder die Bedeutung des Ausdrucks verändert hat.
Einige Namen sind verändert worden, so dass der Leser die Namen verstehen kann und dass sie auf Deutsch aussprechen kann. Einige Namen sind nicht verändert worden. Die veränderten Namen sind durch finnische Namen, die auch in Deutschland bekannte sind, ersetzt worden. Einige Namen sind direkt ins Deutsche übersetzt worden. Der Hauptanteil der Märchen war ursprünglich deutsch. Die Märchen sind so übersetzt worden, wie sie ursprünglich erschienen. Die Lieder sind meistens durch deutsche Lieder ersetzt worden und sie sind nicht immer nach dem Liedtext oder nach der Melodie äquivalent. Die bekannten finnischen Personen sind weggelassen worden oder direkt übersetzt worden. Mit den Auslassungen ist ein wenig Humor verloren worden. Mit Paraphrasen, die unten auf der Seite des Buchs stehen, sind die Situationen, die der Leser ohne Erläuterung nicht verstehen könnte, erklärt worden. Einige Sachen sind in der Übersetzung mit kulturgebundenen Phänomenen ersetzt worden, z.B. puuro (Brei) ist zu Cappucino in der deutschen Übersetzung verändert worden.
Die Zielgruppe der Kinderliteratur sind sowohl die Kinder als auch die Eltern, die das Buch laut dem Kind vorlesen. Damit der Leser das Buch auch in der Zielsprache verstehen kann, ist es nötig, in der Übersetzung des Buchs Adaptation und Auslassung zu benutzen. Es wäre auch interessant, zu wissen, ob die Ausdrücke in den Übersetzungen in andere Sprachen übersetzt worden sind und ob dieselben Ausdrücke auf dieselbe Weise übersetzt worden sind. Kulttuurin määritelmä ei ole helppo, sillä kulttuurit ovat sekoittuneet aikojen saatossa eivätkä pysy vain tietyn maan rajojen sisällä. Vaeltaessaan ihmisten mukana maanrajojen yli kulttuuri muuttaa muotoaan ja mukautuu osaksi uutta kulttuuria.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, mitä keinoja voidaan käyttää käännettäessä kulttuurisidonnaisia ilmauksia lastenkirjallisuudessa. Tutkimusmateriaalina ovat Timo Parvelan kirjoittama lastenkirja Ella ja seitsemän törppöä sekä Anu ja Nina Stohnerin saksankielinen käännös Ella und der Neue in der Klasse. Aikaisempaa tutkimusta kyseisen kirjan käännöksestä ei ollut, vaikka lastenkirjallisuus ja sen kääntäminen ovat muuten laajasti tutkittuja aiheita.
Kirjoille tehtiin aluksi sisällönanalyysi, jossa löydetyt kulttuurisidonnaiset ilmaukset jaettiin viiden teeman alle: nimet, sadut, laulut, tunnetut henkilöt ja kulttuurisidonnaiset ilmiöt. Analyysissä löytöjen käännösmetodeja tutkitaan vertaamalla saksankielisiä käännösratkaisuja suomenkielisiin alkuperäisiin ilmauksiin. Samalla tarkastellaan, onko käännösratkaisu esimerkiksi muuttanut ilmauksen merkitystä tai sisältöä kohdekielessä vai ovatko merkitys ja sisältö pysyneet samana.
Osa nimistä on muutettu käännöstä varten, jotta ne olisivat ymmärrettävissä ja äännettävissä saksaksi, kun taas osa nimistä on pysynyt samana kuin lähdetekstissä olevat nimet. Vaihdetut nimet ovat joko kokonaan muita, saksalaisille tuttuja suomenkielisiä nimiä tai suoria käännöksiä. Satujen käännöksissä on otettu huomioon se, että useat sadut ovat alkuperäisesti saksalaisia. Sadut on käännetty saksaksi alkuperäisten satujen mukaisesti. Laulut on suurimmaksi osaksi adaptoitu saksalaisiksi lauluiksi, eli suomalaiset laulut on korvattu saksalaisilla lauluilla. Näiden käännöksissä ei kuitenkaan ole otettu tarkasti huomioon sitä, että laulu olisi ekvivalentti suomalaisen laulun kanssa vaan saksankielisten laulujen melodioissa ja sanomissa saattaa olla suurikin ero suomenkieliseen verrattuna. Tunnettujen henkilöiden käännöksissä on tehty joko poisjättöjä tai suoria käännöksiä. Poisjätöt muokkaavat tekstiä, sillä näin ollen humoristisia kohtauksia on jätetty kokonaan pois. Tekstin ulkopuolisilla lisäyksillä selitetään kulttuurisidonnaisia ilmiöitä, jotta lukija voi ymmärtää kaikki tilanteet. Joitain asioita on muutettu kulttuurisidonnaisten ilmiöiden käännöksessä, esimerkiksi puuro on muutettu cappuccinoksi saksankielisessä käännöksessä.
Lastenkirjallisuudessa kohdeyleisönä ovat sekä lapsi että lapselle kirjaa ääneen lukeva aikuinen. Jotta ulkomaalaisesta ympäristöstä kertova kirja tulisi varmasti kohdemaassa ymmärretyksi, on käännöksessä käytettävä adaptaatiota ja poisjättöä. Mielenkiintoista olisi myös tietää, millä tavalla ilmaukset ovat käännetty muiden kielien käännöksissä ja ovatko ratkaisut tapahtuneet samoissa kohdissa.
In dieser Magisterarbeit wird untersucht, welche Übersetzungsmethoden in der Kinderliteratur benutzt werden können, wenn kulturgebundene Ausdrücke übersetzt werden. Als Material werden das Buch Ella ja seitsemän törppöä von dem finnischen Kinderbuchautor Timo Parvela und die übersetzte Version Ella und der Neue in der Klasse von den Übersetzerinnen Anu und Nina Stohner benutzt.
Eine qualitative Inhaltsanalyse wird gemacht. Die gefundenen kulturgebundenen Ausdrücke und die Übersetzungen werden unter den fünf Hauptthemen thematisiert: Namen, Märchen, Lieder, bekannte Personen und kulturgebundene Phänomene. In der Analyse werden die gefundenen Ausdrücke näher präsentiert und die Übersetzungsmethoden werden genannt. Es wird auch diskutiert, ob die Übersetzung z.B. den Inhalt oder die Bedeutung des Ausdrucks verändert hat.
Einige Namen sind verändert worden, so dass der Leser die Namen verstehen kann und dass sie auf Deutsch aussprechen kann. Einige Namen sind nicht verändert worden. Die veränderten Namen sind durch finnische Namen, die auch in Deutschland bekannte sind, ersetzt worden. Einige Namen sind direkt ins Deutsche übersetzt worden. Der Hauptanteil der Märchen war ursprünglich deutsch. Die Märchen sind so übersetzt worden, wie sie ursprünglich erschienen. Die Lieder sind meistens durch deutsche Lieder ersetzt worden und sie sind nicht immer nach dem Liedtext oder nach der Melodie äquivalent. Die bekannten finnischen Personen sind weggelassen worden oder direkt übersetzt worden. Mit den Auslassungen ist ein wenig Humor verloren worden. Mit Paraphrasen, die unten auf der Seite des Buchs stehen, sind die Situationen, die der Leser ohne Erläuterung nicht verstehen könnte, erklärt worden. Einige Sachen sind in der Übersetzung mit kulturgebundenen Phänomenen ersetzt worden, z.B. puuro (Brei) ist zu Cappucino in der deutschen Übersetzung verändert worden.
Die Zielgruppe der Kinderliteratur sind sowohl die Kinder als auch die Eltern, die das Buch laut dem Kind vorlesen. Damit der Leser das Buch auch in der Zielsprache verstehen kann, ist es nötig, in der Übersetzung des Buchs Adaptation und Auslassung zu benutzen. Es wäre auch interessant, zu wissen, ob die Ausdrücke in den Übersetzungen in andere Sprachen übersetzt worden sind und ob dieselben Ausdrücke auf dieselbe Weise übersetzt worden sind.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, mitä keinoja voidaan käyttää käännettäessä kulttuurisidonnaisia ilmauksia lastenkirjallisuudessa. Tutkimusmateriaalina ovat Timo Parvelan kirjoittama lastenkirja Ella ja seitsemän törppöä sekä Anu ja Nina Stohnerin saksankielinen käännös Ella und der Neue in der Klasse. Aikaisempaa tutkimusta kyseisen kirjan käännöksestä ei ollut, vaikka lastenkirjallisuus ja sen kääntäminen ovat muuten laajasti tutkittuja aiheita.
Kirjoille tehtiin aluksi sisällönanalyysi, jossa löydetyt kulttuurisidonnaiset ilmaukset jaettiin viiden teeman alle: nimet, sadut, laulut, tunnetut henkilöt ja kulttuurisidonnaiset ilmiöt. Analyysissä löytöjen käännösmetodeja tutkitaan vertaamalla saksankielisiä käännösratkaisuja suomenkielisiin alkuperäisiin ilmauksiin. Samalla tarkastellaan, onko käännösratkaisu esimerkiksi muuttanut ilmauksen merkitystä tai sisältöä kohdekielessä vai ovatko merkitys ja sisältö pysyneet samana.
Osa nimistä on muutettu käännöstä varten, jotta ne olisivat ymmärrettävissä ja äännettävissä saksaksi, kun taas osa nimistä on pysynyt samana kuin lähdetekstissä olevat nimet. Vaihdetut nimet ovat joko kokonaan muita, saksalaisille tuttuja suomenkielisiä nimiä tai suoria käännöksiä. Satujen käännöksissä on otettu huomioon se, että useat sadut ovat alkuperäisesti saksalaisia. Sadut on käännetty saksaksi alkuperäisten satujen mukaisesti. Laulut on suurimmaksi osaksi adaptoitu saksalaisiksi lauluiksi, eli suomalaiset laulut on korvattu saksalaisilla lauluilla. Näiden käännöksissä ei kuitenkaan ole otettu tarkasti huomioon sitä, että laulu olisi ekvivalentti suomalaisen laulun kanssa vaan saksankielisten laulujen melodioissa ja sanomissa saattaa olla suurikin ero suomenkieliseen verrattuna. Tunnettujen henkilöiden käännöksissä on tehty joko poisjättöjä tai suoria käännöksiä. Poisjätöt muokkaavat tekstiä, sillä näin ollen humoristisia kohtauksia on jätetty kokonaan pois. Tekstin ulkopuolisilla lisäyksillä selitetään kulttuurisidonnaisia ilmiöitä, jotta lukija voi ymmärtää kaikki tilanteet. Joitain asioita on muutettu kulttuurisidonnaisten ilmiöiden käännöksessä, esimerkiksi puuro on muutettu cappuccinoksi saksankielisessä käännöksessä.
Lastenkirjallisuudessa kohdeyleisönä ovat sekä lapsi että lapselle kirjaa ääneen lukeva aikuinen. Jotta ulkomaalaisesta ympäristöstä kertova kirja tulisi varmasti kohdemaassa ymmärretyksi, on käännöksessä käytettävä adaptaatiota ja poisjättöä. Mielenkiintoista olisi myös tietää, millä tavalla ilmaukset ovat käännetty muiden kielien käännöksissä ja ovatko ratkaisut tapahtuneet samoissa kohdissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]