Limuviinasta normien purkuun : kehysanalyysi suomalaisesta alkoholikeskustelusta vuonna 2017
Marski, Sampo (2019-10-16)
Marski, Sampo
S. Marski
16.10.2019
© 2019 Sampo Marski. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201910172983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201910172983
Tiivistelmä
Pro gradu -työssäni tutkin kehysanalyysiä ja sisällönanalyysiä hyväksi käyttäen suomalaista alkoholikeskustelua vuonna 2017. Vuoden 2018 alussa Suomessa tuli voimaan uusi alkoholilaki, johon liittyen alkoholista keskusteltiin paljon lehdissä ja eduskunnassa.
Aineistona työssä on Helsingin Sanomien alkoholilaista kertovat kirjoitukset vuonna 2017 sekä samana vuonna eduskunnassa asiasta käytetyt puheenvuorot. Eduskunnassa käydyt puheenvuorot olen niiden suuren määrän vuoksi rajannut syyskuussa pidettyihin puheenvuoroihin ja joulukuun 18.–19.12.2017 pidettyihin puheenvuoroihin.
Tutkimukseni perusteella suomalainen alkoholikeskustelu voidaan jäsentää käyttäen kolmea erilaista keskustelun kehystä. Nämä ovat vapauden, suojelun ja sovittelun kehykset.
Vapauden kehyksessä puolustettiin lakia yksilönvapauden näkökulmasta. Lakialoite oli osa Juha Sipilän hallituksen normien purkuun liittyvää kärkihanketta. Myös kansantaloutta ja suomalaisen alkoholikulttuurin muutosta pidettiin kehyksen sisällä tärkeinä argumentteina lakimuutoksen puolesta. Kehyksen sisällä puhuivat lähinnä sinisen tulevaisuuden, kokoomuksen ja keskustan kansanedustajat.
Suojelun kehyksessä pääosin vastustettiin lakimuutosta. Kehyksen teemat liikkuivat kansanterveyden, Alkon aseman sekä lasten ja nuorten suojelemisen ympärillä. Sen pääasiallisena äänenä olivat opposition kansanedustajat, vaikka mukana oli myös paljon keskustalaisia.
Sovittelun kehyksessä yritettiin ymmärtää molempien puolien argumentteja. Kehyksen sisällä tärkein teema oli prosenttiraja, joka myös oli tärkein erottava tekijä vapauden ja sovittelun kehyksen välillä. Sovittelun kehyksessä prosenttirajan nostoa ei nähty yksiselitteisesti hyvänä asiana. Tässä kehyksessä puhuivat perussuomalaisten, keskustan ja suomen ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat.
Aineistona työssä on Helsingin Sanomien alkoholilaista kertovat kirjoitukset vuonna 2017 sekä samana vuonna eduskunnassa asiasta käytetyt puheenvuorot. Eduskunnassa käydyt puheenvuorot olen niiden suuren määrän vuoksi rajannut syyskuussa pidettyihin puheenvuoroihin ja joulukuun 18.–19.12.2017 pidettyihin puheenvuoroihin.
Tutkimukseni perusteella suomalainen alkoholikeskustelu voidaan jäsentää käyttäen kolmea erilaista keskustelun kehystä. Nämä ovat vapauden, suojelun ja sovittelun kehykset.
Vapauden kehyksessä puolustettiin lakia yksilönvapauden näkökulmasta. Lakialoite oli osa Juha Sipilän hallituksen normien purkuun liittyvää kärkihanketta. Myös kansantaloutta ja suomalaisen alkoholikulttuurin muutosta pidettiin kehyksen sisällä tärkeinä argumentteina lakimuutoksen puolesta. Kehyksen sisällä puhuivat lähinnä sinisen tulevaisuuden, kokoomuksen ja keskustan kansanedustajat.
Suojelun kehyksessä pääosin vastustettiin lakimuutosta. Kehyksen teemat liikkuivat kansanterveyden, Alkon aseman sekä lasten ja nuorten suojelemisen ympärillä. Sen pääasiallisena äänenä olivat opposition kansanedustajat, vaikka mukana oli myös paljon keskustalaisia.
Sovittelun kehyksessä yritettiin ymmärtää molempien puolien argumentteja. Kehyksen sisällä tärkein teema oli prosenttiraja, joka myös oli tärkein erottava tekijä vapauden ja sovittelun kehyksen välillä. Sovittelun kehyksessä prosenttirajan nostoa ei nähty yksiselitteisesti hyvänä asiana. Tässä kehyksessä puhuivat perussuomalaisten, keskustan ja suomen ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]