Euroopan unionin alueellinen institutionalisoituminen
Paakki, Valtteri (2019-12-13)
Paakki, Valtteri
V. Paakki
13.12.2019
© 2019 Valtteri Paakki. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201912143276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201912143276
Tiivistelmä
Euroopan unionin parlamentin vaalikaudella 2019–2024 nousee varmasti esiin ajatus uudesta perussopimuksesta, sillä viimeisimmän perussopimuksen voimaanastumisesta on kulunut jo kymmenen vuotta. On tärkeää tarttua tähän ajankohtaiseen keskusteluun, ja tämä tutkielma valottaa Euroopan unionin alueellista institutionalisoitumisprosessia ja sen kompastuskiviä. Teoreettisena lähtökohtana tutkielmassa on poliittiseen maantieteen teoria alueiden institutionalisoitumisesta. Tämän teorian mukaan alueet ovat pohjimmiltaan sosiaalisia konstruktioita, ja niitä rakennetaan ja puretaan useiden eri toimien kautta. Alueiden institutionalisoitumisessa on neljä eri ulottuvuutta. Ensinnäkin alue vaatii territorion muotoutumisen eli alueella pitää olla jonkinlaiset rajat. Tutkielmassa käsitellään myös rajojen muuttunutta luonnetta. Toisekseen alueelle pitää muotoutua niin sisäinen kuin ulkoinen aluetietoisuus. Sisäistä aluetietoisuutta lähestytään tässä tutkielmassa alueidentiteetin kautta. Kolmanneksi alueella tulee olla symboleita, jotka tuovat alueen läsnäolon näkyväksi. Symbolien tuottamisessa merkittävässä roolissa ovat instituutiot ja neljäntenä käsitelläänkin alueen instituutioiden muotoutumista.
Tutkielmassa siis nämä jokainen ulottuvuus käydään erikseen teoreettisesti läpi ja sidotaan myös Euroopan unionin kontekstiin. Hallinnollisesti Euroopan unioni on integroitunut hyvin pitkälle, mutta EU-projektia on usein moitittu poliittiseksi ja elitistiseksi hankkeeksi. Tämän väitteen taustalla on se, että EU on jäänyt etäiseksi EU-kansalaisille. Tutkielmassa tunnistetaan muutamia spesifejä kipukohtia, joiden vuoksi tämä ylikansallinen alue ei ole ainakaan toistaiseksi institutionalisoitunut täysin. Institutionalisoituuko Euroopan unioni vahvaksi alueeksi jossain vaiheessa, jää nähtäväksi, se on pitkälti kiinni poliittisesta tahtotilasta.
Tutkielmassa siis nämä jokainen ulottuvuus käydään erikseen teoreettisesti läpi ja sidotaan myös Euroopan unionin kontekstiin. Hallinnollisesti Euroopan unioni on integroitunut hyvin pitkälle, mutta EU-projektia on usein moitittu poliittiseksi ja elitistiseksi hankkeeksi. Tämän väitteen taustalla on se, että EU on jäänyt etäiseksi EU-kansalaisille. Tutkielmassa tunnistetaan muutamia spesifejä kipukohtia, joiden vuoksi tämä ylikansallinen alue ei ole ainakaan toistaiseksi institutionalisoitunut täysin. Institutionalisoituuko Euroopan unioni vahvaksi alueeksi jossain vaiheessa, jää nähtäväksi, se on pitkälti kiinni poliittisesta tahtotilasta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]