Miten tukea oppimismotivaatiota positiivisen pedagogiikan avulla?
Nurmento, Vilja (2020-02-06)
Nurmento, Vilja
V. Nurmento
06.02.2020
© 2020 Vilja Nurmento. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202002111129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202002111129
Tiivistelmä
Tämä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä toimii integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimus pyrkii selvittämään mitä positiivinen pedagogiikka ja oppimismotivaatio käsitteellisesti tarkoittavat. Käsitteiden kautta pyritään myös teoreettisesti vastaamaan tutkimuskysymykseen, miten oppimismotivaatiota voitaisiin tukea positiivisen pedagogiikan menetelmiä hyödyntämällä. Positiivisen pedagogiikan ollessa uusi tieteenala, ei tutkimustuloksia aiheesta ole paljolti julkaistu. Tämän tutkimuksen tavoite onkin tuottaa lisää tietoa aiheesta.
Positiivinen psykologia pyrkii vahvistamaan yksilöiden olemassa olevaa hyvinvointia ongelmiin keskittymisen sijaan. Sen teoria pohjautuu sosiaalisiin yhteisöihin ja instituutioihin, yksilökohtaisiin kokemuksiin sekä luonteenvahvuuksiin ja hyveisiin. Hyveisiin kuuluvat viisaus, rohkeus, kohtuullisuus, henkisyys, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys sekä näiden alle lukeutuvat 24 eri luonteenvahvuutta. Positiivinen pedagogiikka on positiivisen psykologian menetelmien hyödyntämistä kasvatuksen kontekstissa. Kasvatuksessa sen pääajatuksiksi muodostuu viisi aspektia. Nämä ovat yhteisöllinen ja myönteinen toimintakulttuuri, lapsilähtöisyys, myönteisten tunteiden hyödyntäminen voimavaroina, kasvatuskumppanuus sekä vahvuudet ja hyveet. PERMA- teorian valossa positiivista pedagogiikkaa hyödynnetään käytännössä vahvistamalla myönteisiä tunteita, antamalla arvo ihmissuhteille, vahvistamalla yksilön sitoutuneisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia sekä tukemalla tavoitteiden saavuttamista.
Motivaatio koostuu yhtäaikaisesti vaikuttavista yksittäisistä motiiveista, jotka määrittävät yksilön tarpeita ja haluja. Motivaatio voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Motivaatio on tila, joka määrittää tavoitellaanko jotain asiaa, vältelläänkö sitä vai vain ylläpidetään. Motivaatio vaikuttaa kaiken toiminnan taustalla, vastaten kysymyksiin miksi, mitä ja miten. Oppimismotivaatio vastaa samoihin kysymyksiin mutta kasvatuksen ja uuden oppimisen näkökulmasta. Oppimismotivaatio ei kuvasta vain virallisissa opiskeluympäristöissä tapahtuvaa motivoitumista, vaan myös yleistä uuden oppimista ja siihen motivoitumista. Oppimismotivaatiota tarkastellaan eri motivaatioteorioiden pohjalta. Tässä tutkimuksessa tarkastelussa on odotusarvoteoria, kiinnostusteoria, itsemääräämisteoria ja tavoiteorientaatioteoria.
Positiivinen psykologia pyrkii vahvistamaan yksilöiden olemassa olevaa hyvinvointia ongelmiin keskittymisen sijaan. Sen teoria pohjautuu sosiaalisiin yhteisöihin ja instituutioihin, yksilökohtaisiin kokemuksiin sekä luonteenvahvuuksiin ja hyveisiin. Hyveisiin kuuluvat viisaus, rohkeus, kohtuullisuus, henkisyys, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys sekä näiden alle lukeutuvat 24 eri luonteenvahvuutta. Positiivinen pedagogiikka on positiivisen psykologian menetelmien hyödyntämistä kasvatuksen kontekstissa. Kasvatuksessa sen pääajatuksiksi muodostuu viisi aspektia. Nämä ovat yhteisöllinen ja myönteinen toimintakulttuuri, lapsilähtöisyys, myönteisten tunteiden hyödyntäminen voimavaroina, kasvatuskumppanuus sekä vahvuudet ja hyveet. PERMA- teorian valossa positiivista pedagogiikkaa hyödynnetään käytännössä vahvistamalla myönteisiä tunteita, antamalla arvo ihmissuhteille, vahvistamalla yksilön sitoutuneisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia sekä tukemalla tavoitteiden saavuttamista.
Motivaatio koostuu yhtäaikaisesti vaikuttavista yksittäisistä motiiveista, jotka määrittävät yksilön tarpeita ja haluja. Motivaatio voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Motivaatio on tila, joka määrittää tavoitellaanko jotain asiaa, vältelläänkö sitä vai vain ylläpidetään. Motivaatio vaikuttaa kaiken toiminnan taustalla, vastaten kysymyksiin miksi, mitä ja miten. Oppimismotivaatio vastaa samoihin kysymyksiin mutta kasvatuksen ja uuden oppimisen näkökulmasta. Oppimismotivaatio ei kuvasta vain virallisissa opiskeluympäristöissä tapahtuvaa motivoitumista, vaan myös yleistä uuden oppimista ja siihen motivoitumista. Oppimismotivaatiota tarkastellaan eri motivaatioteorioiden pohjalta. Tässä tutkimuksessa tarkastelussa on odotusarvoteoria, kiinnostusteoria, itsemääräämisteoria ja tavoiteorientaatioteoria.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32041]