Päiväkodin johtajien käsityksiä työntekijöiden vahvuuksien tunnistamisesta ja hyödyntämisestä
Lehtomäki, Sonja; Näyhä, Henna (2020-02-17)
Lehtomäki, Sonja
Näyhä, Henna
S. Lehtomäki; H. Näyhä
17.02.2020
© 2020 Sonja Lehtomäki, Henna Näyhä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202002191164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202002191164
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä päiväkodin johtajilla on työntekijöiden vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen, sekä niiden hyödyntämisen merkityksiin liittyen. Lasten ja nuorten parissa vahvuusajattelu on hyvin pinnalla, joten tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, hyödynnetäänkö vahvuuksia myös työyhteisön tasolla johtajan näkökulmasta. Tutkimuskysymyksemme ovat: 1. Millaisia käsityksiä päiväkodin johtajilla on työntekijöiden vahvuuksien tunnistamisesta ja hyödyntämisestä? Ja 2. Millaisia käsityksiä päiväkodin johtajilla on työntekijöiden vahvuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen merkityksestä?
Teoreettinen viitekehyksemme sijoittuu positiiviseen psykologiaan ja vahvuuksiin yleisesti sekä osana johtamista. Toteutimme tutkimuksemme parityönä fenomenografista tutkimusmetodia ja analyysiä hyödyntäen. Tutkimuksemme aineistona toimii teemahaastatteluaineisto, joka koostuu kuuden päiväkodinjohtajan haastattelusta. Haastatteluiden perusteella saimme kattavasti tietoa siitä, miten työntekijöiden vahvuuksia tunnistetaan ja hyödynnetään ja millaisia merkityksiä niihin sisältyy.
Vahvuuksia tunnistetaan johtajien toimesta arjen tilanteissa perustyön ohessa, mutta myös tietoisesti keskustelemalla, kuten kehityskeskusteluissa. Myös erilaiset vahvuuksien tunnistamisen välineet olivat käytössä. Johtajat hyödynsivät vahvuuksia päiväkodeissa rekrytointitilanteissa, ryhmien muodostamisessa sekä henkilöstön tiimien että pedagogisen osaamisen kannalta. Vahvuuksien kautta pyrittiin vaikuttamaan myös koko työyhteisön ja tiimin toimivuuteen. Vahvuuksien hyödyntäminen nousi esiin myös erilaisissa erityistilanteissa arjen tilanteiden ohessa. Myös erilaisia vastuutehtäviä jaettiin työntekijöille heidän vahvuuksiensa perusteella. Työntekijöiden vahvuuksia hyödynnettiin päiväkodeissa myös kehittämisen näkökulmasta. Johtajat näkivät vahvuuksien hyödyntämisellä olevan merkityksiä niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla.
Tutkimuksemme tarjosi arvokasta tietoa siitä, että varhaiskasvatuksessa hyödynnetään myös työntekijöiden vahvuuksia pinnalla olevan lasten vahvuuksien tunnistamisen lisäksi. Työhyvinvoinnin näkökulma nousi esiin merkittävänä tekijänä vahvuuksien hyödyntämisen merkityksen kannalta. Vaikka työntekijöiden vahvuuksien hyödyntämistä ei ole varhaiskasvatuskontekstissa vielä tutkittu paljon, tutkielmamme antaa viitteitä siitä, että työntekijöiden vahvuuksia huomioimalla varhaiskasvatuksen työyhteisöihin voidaan vaikuttaa positiivisesti.
Teoreettinen viitekehyksemme sijoittuu positiiviseen psykologiaan ja vahvuuksiin yleisesti sekä osana johtamista. Toteutimme tutkimuksemme parityönä fenomenografista tutkimusmetodia ja analyysiä hyödyntäen. Tutkimuksemme aineistona toimii teemahaastatteluaineisto, joka koostuu kuuden päiväkodinjohtajan haastattelusta. Haastatteluiden perusteella saimme kattavasti tietoa siitä, miten työntekijöiden vahvuuksia tunnistetaan ja hyödynnetään ja millaisia merkityksiä niihin sisältyy.
Vahvuuksia tunnistetaan johtajien toimesta arjen tilanteissa perustyön ohessa, mutta myös tietoisesti keskustelemalla, kuten kehityskeskusteluissa. Myös erilaiset vahvuuksien tunnistamisen välineet olivat käytössä. Johtajat hyödynsivät vahvuuksia päiväkodeissa rekrytointitilanteissa, ryhmien muodostamisessa sekä henkilöstön tiimien että pedagogisen osaamisen kannalta. Vahvuuksien kautta pyrittiin vaikuttamaan myös koko työyhteisön ja tiimin toimivuuteen. Vahvuuksien hyödyntäminen nousi esiin myös erilaisissa erityistilanteissa arjen tilanteiden ohessa. Myös erilaisia vastuutehtäviä jaettiin työntekijöille heidän vahvuuksiensa perusteella. Työntekijöiden vahvuuksia hyödynnettiin päiväkodeissa myös kehittämisen näkökulmasta. Johtajat näkivät vahvuuksien hyödyntämisellä olevan merkityksiä niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla.
Tutkimuksemme tarjosi arvokasta tietoa siitä, että varhaiskasvatuksessa hyödynnetään myös työntekijöiden vahvuuksia pinnalla olevan lasten vahvuuksien tunnistamisen lisäksi. Työhyvinvoinnin näkökulma nousi esiin merkittävänä tekijänä vahvuuksien hyödyntämisen merkityksen kannalta. Vaikka työntekijöiden vahvuuksien hyödyntämistä ei ole varhaiskasvatuskontekstissa vielä tutkittu paljon, tutkielmamme antaa viitteitä siitä, että työntekijöiden vahvuuksia huomioimalla varhaiskasvatuksen työyhteisöihin voidaan vaikuttaa positiivisesti.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]