ADHD-oireisen oppilaan tukeminen koulun aloituksessa
Hakala, Maria (2020-04-08)
Hakala, Maria
M. Hakala
08.04.2020
© 2020 Maria Hakala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004151428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004151428
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielman aiheena on ADHD-oireisen oppilaan koulunaloitus ja siinä tukeminen. Aluksi tutkielmassa esitellään koulun aloitukseen liittyviä muutoksia siirryttäessä esikoulusta perusopetukseen sekä vaatimuksia lapselle koulun alkaessa. ADHD-käsite määritellään ja avataan esimerkiksi diagnosoimista, hoitomenetelmiä ja liitännäisoireita. Seuraavaksi esitellään, mitä vaikeuksia ADHD-oireinen lapsi kohtaa koulun alkaessa ja annetaan konkreettisia neuvoja, miten opettaja voi tukea lasta tässä siirtymävaiheessa. Tutkimuskysymyksiksi valikoituivat: Mitä haasteita ADHD-oireinen oppilas kohtaa koulun aloituksessa? Miten opettaja voi tukea ADHD-oireista oppilasta koulun aloituksessa? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Valittu aineisto sisältää laajasti sekä kotimaisia, että kansainvälisiä lähteitä.
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö on neuropsykiatrinen häiriö, jonka keskeisimpiä oireita ovat vaikeudet aktiivisuuden säätelyssä, keskittymisessä ja impulssien hillinnässä. Koulussa se näkyy esimerkiksi levottomuutena, häiriöherkkyytenä ja vaikeutena tehdä tehtäviä. Usein siirtymätilanteet ovat erityisen haastavia ja luokan taustamelu häiritsee keskittymistä entisestään.
Lapsen siirtyessä esikoulusta perusopetukseen hän kohtaa paljon muutoksia, jotka ovat ADHD-oireiselle lapselle tavallista haastavampia. Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö sekä toimintatavat muuttuvat ja lapselta odotetut vaatimukset kasvavat. Nivelvaiheessa on tärkeää, että yhteistyö esikoulun ja perusopetuksen välillä toimii ja tiedonsiirto onnistuu. Siirtymävaihetta helpottavat esimerkiksi tutustumiset tulevaan kouluun ja opettajaan.
Opettaja voi tukea ADHD-oireista oppilasta koulun alussa esimerkiksi muokkaamalla fyysistä oppimisympäristöä mahdollisimman häiriöttömäksi, pitämällä tarkat rutiinit ja päiväjärjestyksen luokassa, kiinnittämällä huomiota ohjeidenantoon ja positiivisen palautteen antamiseen. Opetusta eriytetään tarpeen mukaan. Myös tiedonsiirto esiopetuksesta on tärkeää, jolloin hyväksi havaitut tukitoimet saadaan siirrettyä kouluun.
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö on neuropsykiatrinen häiriö, jonka keskeisimpiä oireita ovat vaikeudet aktiivisuuden säätelyssä, keskittymisessä ja impulssien hillinnässä. Koulussa se näkyy esimerkiksi levottomuutena, häiriöherkkyytenä ja vaikeutena tehdä tehtäviä. Usein siirtymätilanteet ovat erityisen haastavia ja luokan taustamelu häiritsee keskittymistä entisestään.
Lapsen siirtyessä esikoulusta perusopetukseen hän kohtaa paljon muutoksia, jotka ovat ADHD-oireiselle lapselle tavallista haastavampia. Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö sekä toimintatavat muuttuvat ja lapselta odotetut vaatimukset kasvavat. Nivelvaiheessa on tärkeää, että yhteistyö esikoulun ja perusopetuksen välillä toimii ja tiedonsiirto onnistuu. Siirtymävaihetta helpottavat esimerkiksi tutustumiset tulevaan kouluun ja opettajaan.
Opettaja voi tukea ADHD-oireista oppilasta koulun alussa esimerkiksi muokkaamalla fyysistä oppimisympäristöä mahdollisimman häiriöttömäksi, pitämällä tarkat rutiinit ja päiväjärjestyksen luokassa, kiinnittämällä huomiota ohjeidenantoon ja positiivisen palautteen antamiseen. Opetusta eriytetään tarpeen mukaan. Myös tiedonsiirto esiopetuksesta on tärkeää, jolloin hyväksi havaitut tukitoimet saadaan siirrettyä kouluun.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32026]