Tyypin 1 diabetes ja liikunta lapsuus- ja nuoruusiässä
Kumpula, Sonja (2020-04-27)
Kumpula, Sonja
S. Kumpula
27.04.2020
© 2020 Sonja Kumpula. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004291572
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004291572
Tiivistelmä
Tyypin 1 diabetekseen liittyy suuri sydän- ja verisuonisairausriski ja koska liikunnalla on suotuisia vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin, tulisi liikunnan olla osa tyypin 1 diabeteksen hoitoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ja nuorten liikunnan harrastamista sekä sitä kuinka liikunnan harrastaminen on kirjattu jatkuvaan sähköiseen sairauskertomukseen. Lisäksi tehtiin aiheeseen liittyvä kirjallisuuskatsaus. Tutkimuspopulaationa olivat OYS Lasten ja nuorten diabetespoliklinikalla seurannoissa olevat tyypin 1 diabetesta sairastavat 3–18-vuotiaat lapset ja nuoret. Tutkittavista kerättiin tietoja takautuvasti jatkuvasta sairauskertomuksesta erilliselle tutkimuslomakkeelle. Tutkimuksen tuloksissa verrattiin ohjatun liikuntaharrastuksen yhteyttä HbA1c-tasoon ja hoitoväsymykseen, lisäksi vertailtiin liikunnan harrastamista eri ikäryhmissä sekä sukupuolten välillä. Tutkimuksessa ei havaittu ohjatun liikuntaharrastuksen olevan yhteydessä parempaan HbA1c tasoon, toisaalta tiedot liikunnan harrastamisesta oli kirjattu vaihtelevasti sairauskertomukseen ja osalta tutkittavista tiedot liikunnan harrastamisesta puuttuivat kokonaan. Sen sijaan havaittiin, että hoitoväsymyksestä kärsivillä tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla ja nuorilla HbA1c tasot olivat korkeammat kuin muilla, eikä ohjattu liikuntaharrastus ollut tässä ryhmässä yhteydessä parempaan HbA1c tasoon. Sukupuolten välillä ei havaittu eroja liikunnan harrastamisessa, myöskään alakouluikäisten ja yläkouluikäisten ja sitä vanhempien liikunnan harrastamisessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Jatkossa tyypin 1 sairastavien lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen, sen kirjaamiseen sairaskertomukseen tai erilliseen rekisteriin, sekä hoitoväsymyksen toteamiseen ja hoitoon tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Lisäksi ohjausta tulisi antaa yksilöllisesti liikunnan aiheuttamien verensokerimuutosten hallintaan, jotta liikkuminen olisi turvallista.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]