Varhaiskasvatuksen erityisopettajien kokemuksia omasta työyhteisöstä ja työssä saadusta sosiaalisesta tuesta
Laurila, Essi (2020-05-15)
Laurila, Essi
E. Laurila
15.05.2020
© 2020 Essi Laurila. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005161833
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005161833
Tiivistelmä
Tutkimukseni selvittää eräässä kunnassa työskentelevien varhaiskasvatuksen erityisopettajien kokemuksia omasta työyhteisöstään ja työssä saadusta sosiaalisesta tuesta. Tutkimukseni antaa lisää tietoa varhaiskasvatuksen erityisopettajien moninaisen sekä jokseenkin sirpaleisen työnkuvan vaikutuksista työyhteisöön kiinnittymiseen ja sosiaalisen tuen saatavuudesta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen erityisopettajilla on työyhteisöstään ja siihen kuulumisesta? 2) Millaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen erityisopettajilla on työssään saadusta sosiaalisesta tuesta?
Tutkimus sijoittuu varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen kontekstiin, jota tarkastelen työhyvinvoinnin sekä työyhteisön näkökulmasta liittäen siihen sosiaalisen tuen määrittelyn. Teoria nojaa vahvasti aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen, mutta varsinaisia tutkimuskysymyksiä tarkastelen varhaiskasvatuksen erityisopettajien kertomien kokemusten kautta.
Käytän tutkimuksessani fenomenologista lähestymistapaa, sillä fenomenologia tutkii ihmisten kokemuksia. Tutkimusaineistoni koostuu viiden varhaiskasvatuksen erityisopettajan teemahaastatteluista. Haastatteluaineiston analysoinnissa käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka perusteella aineistosta muodostui kaksi pääluokkaa: Työyhteisö ja Sosiaalinen tuki. Pääluokat pitävät sisällään seitsemän yläluokkaa, joista työyhteisön pääluokan alle kuuluvat Päiväkoti työyhteisönä, Varhaiskasvatuksen erityisopettajat työyhteisönä ja Rooli työyhteisössä. Sosiaalisen tuen pääluokkaan kuuluvat Tuen toteutus, Tuen muoto, Tukeen vaikuttavat tekijät sekä Tuki työhyvinvoinnin edistäjänä.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan kokemus omasta työyhteisöstään on ristiriitainen. Työyhteisöksi koetaan muut saman alueen varhaiskasvatuksen erityisopettajat sekä ne päiväkodit, joissa varhaiskasvatuksen erityisopettajat viettävät työnsä puolesta eniten aikaa. Samalla varhaiskasvatuksen erityisopettajilla on kokemus siitä, etteivät he kuulu mihinkään työyhteisöön. Vaikka työ on sirpaloitunut monen eri päiväkodin välille ja työ koetaan toisinaan hyvin yksinäiseksi, varhaiskasvatuksen erityisopettajat kertovat saavansa riittävästi sosiaalista tukea. Eniten tukea saadaan muilta varhaiskasvatuksen erityisopettajilta ja päiväkodin johtajalta. Vähiten tukea saadaan omalta esimieheltä, mitä varhaiskasvatuksen erityisopettajat toivoisivat lisää.
Tutkimus sijoittuu varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen kontekstiin, jota tarkastelen työhyvinvoinnin sekä työyhteisön näkökulmasta liittäen siihen sosiaalisen tuen määrittelyn. Teoria nojaa vahvasti aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen, mutta varsinaisia tutkimuskysymyksiä tarkastelen varhaiskasvatuksen erityisopettajien kertomien kokemusten kautta.
Käytän tutkimuksessani fenomenologista lähestymistapaa, sillä fenomenologia tutkii ihmisten kokemuksia. Tutkimusaineistoni koostuu viiden varhaiskasvatuksen erityisopettajan teemahaastatteluista. Haastatteluaineiston analysoinnissa käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka perusteella aineistosta muodostui kaksi pääluokkaa: Työyhteisö ja Sosiaalinen tuki. Pääluokat pitävät sisällään seitsemän yläluokkaa, joista työyhteisön pääluokan alle kuuluvat Päiväkoti työyhteisönä, Varhaiskasvatuksen erityisopettajat työyhteisönä ja Rooli työyhteisössä. Sosiaalisen tuen pääluokkaan kuuluvat Tuen toteutus, Tuen muoto, Tukeen vaikuttavat tekijät sekä Tuki työhyvinvoinnin edistäjänä.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan kokemus omasta työyhteisöstään on ristiriitainen. Työyhteisöksi koetaan muut saman alueen varhaiskasvatuksen erityisopettajat sekä ne päiväkodit, joissa varhaiskasvatuksen erityisopettajat viettävät työnsä puolesta eniten aikaa. Samalla varhaiskasvatuksen erityisopettajilla on kokemus siitä, etteivät he kuulu mihinkään työyhteisöön. Vaikka työ on sirpaloitunut monen eri päiväkodin välille ja työ koetaan toisinaan hyvin yksinäiseksi, varhaiskasvatuksen erityisopettajat kertovat saavansa riittävästi sosiaalista tukea. Eniten tukea saadaan muilta varhaiskasvatuksen erityisopettajilta ja päiväkodin johtajalta. Vähiten tukea saadaan omalta esimieheltä, mitä varhaiskasvatuksen erityisopettajat toivoisivat lisää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]