Kireän kieli- ja huulijänteen operatiivinen hoito : kirjallisuuskatsaus
Saukkonen, Anniina (2020-05-25)
Saukkonen, Anniina
A. Saukkonen
25.05.2020
© 2020 Anniina Saukkonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005262181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005262181
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää kirjallisuuden pohjalta kireän kieli- ja huulijänteen esiintyvyyttä ja hyväksyttäviä leikkausindikaatioita viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Lisäksi otettiin selvää leikkaustekniikoista ja tekniikan valinnasta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin elektronisista tietokannoista. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin artikkeleita kieli- ja huulijänteestä ja niiden leikkaushoidosta, leikkausindikaatioista ja leikkaustekniikoista. Tietokannoista etsittiin englanninkielisiä artikkeleita viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Eläintutkimukset rajattiin pois aineistosta.
Kieli- ja huulijänne ovat vastasyntyneillä normaaleja anatomisia rakenteita. Kireä kieli- tai huulijänne on melko yleinen löydös. Kireys vaikeuttaa kielen toimintaa ja voi aiheuttaa ongelmia imetyksessä, artikulaatiossa, hampaiden ja huulten puhdistuksessa, parodontiumissa, jäätelön syönnissä, puhallinsoitinten soittamisessa ja kielisuudelmissa. Kireä huulijänne voi aiheuttaa imetys-, hygienia-, kiinnityskato- ja ulkonäköongelmia. Yleisimmät kirjallisuudessa esiintyvät leikkausindikaatiot ovat imetys-, artikulaatio- ja ulkonäköongelmat. Huulijänteeseen liittyy usein epäesteettiseksi koettu diasteema. Diasteemaan liittyvä huulijänne leikataan tarvittaessa oikomishoidon yhteydessä pysyvien kulmahampaiden puhjettua. Kireän kielijänteen yleisimmät leikkausindikaatiot ovat imetys- ja artikulaatio-ongelmat. Keskivaikeissa tapauksissa voidaan kokeilla vaihtoehtoisia hoitoja, kuten imetysneuvontaa tai puheterapiaa. Tutkimusnäyttö leikkauksen vaikuttavuudesta on puutteellista, joten lievemmissä tapauksissa leikkaus ei ole ensisijainen hoito.
Parhaat hoitotulokset kielijänteen leikkauksessa on saatu yleisanestesiassa tehdyllä frenuloplastialla. Imeväisille suositellaan ensisijaisesti frenotomiaa. Diasteemaan liittyvän paksun huulijänteen leikkaukseen soveltuu hyvin Z- plastia. Z-plastia pidentää huulipoimua. Laserin käyttö on uusi lupaava leikkaustekniikka. Oikealla tekniikan valinnalla ja ajoituksella saavutetaan paras mahdollinen lopputulos.
Tutkimuksen aineisto kerättiin elektronisista tietokannoista. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin artikkeleita kieli- ja huulijänteestä ja niiden leikkaushoidosta, leikkausindikaatioista ja leikkaustekniikoista. Tietokannoista etsittiin englanninkielisiä artikkeleita viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Eläintutkimukset rajattiin pois aineistosta.
Kieli- ja huulijänne ovat vastasyntyneillä normaaleja anatomisia rakenteita. Kireä kieli- tai huulijänne on melko yleinen löydös. Kireys vaikeuttaa kielen toimintaa ja voi aiheuttaa ongelmia imetyksessä, artikulaatiossa, hampaiden ja huulten puhdistuksessa, parodontiumissa, jäätelön syönnissä, puhallinsoitinten soittamisessa ja kielisuudelmissa. Kireä huulijänne voi aiheuttaa imetys-, hygienia-, kiinnityskato- ja ulkonäköongelmia. Yleisimmät kirjallisuudessa esiintyvät leikkausindikaatiot ovat imetys-, artikulaatio- ja ulkonäköongelmat. Huulijänteeseen liittyy usein epäesteettiseksi koettu diasteema. Diasteemaan liittyvä huulijänne leikataan tarvittaessa oikomishoidon yhteydessä pysyvien kulmahampaiden puhjettua. Kireän kielijänteen yleisimmät leikkausindikaatiot ovat imetys- ja artikulaatio-ongelmat. Keskivaikeissa tapauksissa voidaan kokeilla vaihtoehtoisia hoitoja, kuten imetysneuvontaa tai puheterapiaa. Tutkimusnäyttö leikkauksen vaikuttavuudesta on puutteellista, joten lievemmissä tapauksissa leikkaus ei ole ensisijainen hoito.
Parhaat hoitotulokset kielijänteen leikkauksessa on saatu yleisanestesiassa tehdyllä frenuloplastialla. Imeväisille suositellaan ensisijaisesti frenotomiaa. Diasteemaan liittyvän paksun huulijänteen leikkaukseen soveltuu hyvin Z- plastia. Z-plastia pidentää huulipoimua. Laserin käyttö on uusi lupaava leikkaustekniikka. Oikealla tekniikan valinnalla ja ajoituksella saavutetaan paras mahdollinen lopputulos.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]