Valikoivasti puhumattomien henkilöiden käsityksiä koulutyöskentelystään ja opettaja-oppilas-suhteistaan
Käkelä, Kati (2020-06-16)
Käkelä, Kati
K. Käkelä
16.06.2020
© 2020 Kati Käkelä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006172462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006172462
Tiivistelmä
Valikoiva puhumattomuus eli selektiivinen mutismi on ahdistuneisuushäiriö, jossa henkilö ei pysty puhumaan tietyissä sosiaalisissa tilanteissa, joissa puhetta odotettaisiin, kuten koulussa opettajille. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on antaa ääni henkilöille, joilla on ollut valikoiva puhumattomuus sekä tuoda uutta näkökulmaa valikoivasti puhumattomien oppilaiden koulunkäynnistä. Tutkimus on toteutettu fenomenografisena tutkimuksena. Fenomenografinen tutkimussuuntaus tutkii yksilöiden käsityksiä ja niissä esiintyvää variaatiota. Aineisto on kerätty sähköisellä lomakkeella henkilöiltä, joilla on ollut valikoiva puhumattomuus alakoulussa. Tavoitteena oli selvittää millaisia käsityksiä henkilöillä oli koulutyöskentelystään sekä opettajaoppilassuhteistaan.
Henkilöiden käsitykset koulutyöskentelystä jakautuivat kuuteen pääluokkaan: ahdistus ja pelot, kommunikaatio, tuen tarve, minäkuva, hyväksi arvioitu käytös sekä haasteita, mutta sujuva koulunkäynti. Henkilöt kokivat ahdistavaksi tilanteet, joissa olisi pitänyt puhua tai olla esillä. He kertoivat kommunikoineensa koulussa käyttäen puhetta korvaavia eleitä. Osa henkilöistä koki, että koulunkäynnin tuki ei ollut riittävää. Monet kertoivat itsetuntonsa olleen heikko alakoulussa. Eräs henkilö kertoi kokeneensa opettajalle kommunikoinnissa haasteita, mutta tästä huolimatta koulunkäynti oli sujunut hyvin. Yksi vastaajista kertoi saaneensa hyviä arvosanoja käyttäytymisestä.
Käsitykset opettaja-oppilassuhteista jakautuivat kahteen pääluokkaan: henkilön suhtautuminen opettajaan ja opettajan suhtautuminen henkilöön. Vastaajien käsityksissä heidän oma suhtautumisensa opettajaan jakautui kuvauskategorioihin: positiivinen suhtautuminen, etäisyys, vallankäyttö ja negatiivinen suhtautuminen. Pääluokka opettajan suhtautuminen henkilöön muodostui kuvauskategorioista: ymmärtämättömyys, positiivinen suhtautuminen, neutraali suhtautuminen, negatiiviset tunteet sekä negatiivinen kohtelu. Johtopäätöksenä voidaan todeta opettajan ymmärryksen olleen avainasemassa puhumattoman oppilaan koulunkäynnin sujumisessa. Selective mutism is an anxiety disorder in which a person is unable to speak in certain social situations where speech is expected, such as speaking with teachers in school. This Master’s thesis aims to help voice the experience of people that have had selective mutism and bring new perspective to discussion on pupils with selective mutism at school. The study is conducted with phenomenographic methodology that focuses on the subjective experience and views of individuals as well as the variation in these views. The data was collected through an electronic form from individuals that have had selective mutism in primary school. The aim of the form was to determine the participants’ experiences and views on schoolwork and teacher-student relationships.
The perceptions of the participants on school experience were divided into six main categories: anxiety and fear, communication, need for support, self-image, good marks on behaviour, and doing well in school despite challenges. The participants felt anxious in situations where speech was expected, or the attention was focused on them. They reported using alternate communication methods, such as gestures, at school. Some of the participants found the support in school insufficient. Many of the participants reported low self-esteem in primary school. One of the participants reported having done well in school despite challenges in communication with the teacher, whilst another participant reported getting high marks in behaviour on school reports.
The perceptions of teacher-student relationships were divided into two main categories: the participant’s attitudes towards the teacher and the teacher’s attitudes towards the participant. The participants’ attitudes towards the teacher were further divided into four categories of description: positive attitude, experienced distance, exercise of power and negative attitude. The participants’ perceptions of teachers’ attitudes towards them were divided into five categories of description: lack of understanding, positive attitude, neutral attitude, negative emotions and negative treatment. As a conclusion, an understanding teacher can be said to have been crucial in the school experience and attainment of a pupil with selective mutism.
Henkilöiden käsitykset koulutyöskentelystä jakautuivat kuuteen pääluokkaan: ahdistus ja pelot, kommunikaatio, tuen tarve, minäkuva, hyväksi arvioitu käytös sekä haasteita, mutta sujuva koulunkäynti. Henkilöt kokivat ahdistavaksi tilanteet, joissa olisi pitänyt puhua tai olla esillä. He kertoivat kommunikoineensa koulussa käyttäen puhetta korvaavia eleitä. Osa henkilöistä koki, että koulunkäynnin tuki ei ollut riittävää. Monet kertoivat itsetuntonsa olleen heikko alakoulussa. Eräs henkilö kertoi kokeneensa opettajalle kommunikoinnissa haasteita, mutta tästä huolimatta koulunkäynti oli sujunut hyvin. Yksi vastaajista kertoi saaneensa hyviä arvosanoja käyttäytymisestä.
Käsitykset opettaja-oppilassuhteista jakautuivat kahteen pääluokkaan: henkilön suhtautuminen opettajaan ja opettajan suhtautuminen henkilöön. Vastaajien käsityksissä heidän oma suhtautumisensa opettajaan jakautui kuvauskategorioihin: positiivinen suhtautuminen, etäisyys, vallankäyttö ja negatiivinen suhtautuminen. Pääluokka opettajan suhtautuminen henkilöön muodostui kuvauskategorioista: ymmärtämättömyys, positiivinen suhtautuminen, neutraali suhtautuminen, negatiiviset tunteet sekä negatiivinen kohtelu. Johtopäätöksenä voidaan todeta opettajan ymmärryksen olleen avainasemassa puhumattoman oppilaan koulunkäynnin sujumisessa.
The perceptions of the participants on school experience were divided into six main categories: anxiety and fear, communication, need for support, self-image, good marks on behaviour, and doing well in school despite challenges. The participants felt anxious in situations where speech was expected, or the attention was focused on them. They reported using alternate communication methods, such as gestures, at school. Some of the participants found the support in school insufficient. Many of the participants reported low self-esteem in primary school. One of the participants reported having done well in school despite challenges in communication with the teacher, whilst another participant reported getting high marks in behaviour on school reports.
The perceptions of teacher-student relationships were divided into two main categories: the participant’s attitudes towards the teacher and the teacher’s attitudes towards the participant. The participants’ attitudes towards the teacher were further divided into four categories of description: positive attitude, experienced distance, exercise of power and negative attitude. The participants’ perceptions of teachers’ attitudes towards them were divided into five categories of description: lack of understanding, positive attitude, neutral attitude, negative emotions and negative treatment. As a conclusion, an understanding teacher can be said to have been crucial in the school experience and attainment of a pupil with selective mutism.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32026]