Muovijäte luomassa sosioekologista kaupunkiympäristöä : kehysanalyysi muovijätteen hallinnasta eri alueellisten skaalojen kautta
Vikki, Salla (2020-06-19)
Vikki, Salla
S. Vikki
19.06.2020
© 2020 Salla Vikki. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006242644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006242644
Tiivistelmä
Viime vuosina on saattanut törmätä muovijätteeseen liittyvään uutisointiin monessa mediassa. Muovijäte tunkeutuu elämän useisiin osa-alueisiin, huomasimmepa sitä tai emme. Tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä monimutkaisiin muovijätekysymyksiin tarkastelemalla, miten muovijätteen hallintaa kehystetään ja millaista sosioekologista kaupunkiympäristöä siten tuotetaan. Aihetta on tarkasteltu eri alueellisten skaalojen kautta, jotka ovat Euroopan unioni, Suomen kansallinen taso ja paikallinen eli tässä tapauksessa Oulun kaupungin taso. Tutkielman aineisto koostuu viidestä (5) asiantuntijahaastattelusta ja kahdeksasta (8) dokumentista. Haastatteluihin on valittu Oulun alueen jätehallintaan liittyviä toimijoita, ja dokumentit edustavat joko jäte- tai muovihallintaan kuuluvia asiakirjoja eri institutionaalisten toimijoiden tasolla.
Urbaani poliittinen ekologia toimii tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä, jota sovellan aineistooni kehysanalyysin menetelmän kanssa. Muovijätteen toimintapoliittisiksi kehyksiksi nousi vihreä resurssitalous, holistinen jätehallinta ja luonnonvarat. Vihreän resurssitalouden -kehystä käytettiin vahvimmin Euroopan unionin ja Suomen kansallisen tason dokumenteissa, joissa korostettiin talouden ja teollisuuden roolia. Holistisessa jätehallinnassa ei korostettu muovijätettä muuhun jätehallintaan verrattuna, mikä nousi eniten esille Oulun paikallistason aineistossa. Luonnonvarat-kehys toi kaikkiin skaaloihin osin yhteisen muovijätteen määritelmän, eli muovijäte on luonnonvarojen tehotonta käyttöä.
Muovijätteen toimintapoliittisten kehysten pohjalta luotu sosioekologinen kaupunkiympäristö saattaa vaihdella sen mukaan mitä kehystä painotetaan eniten. Yleisesti kaupunkiympäristöä halutaan muuttaa tehokkaaksi materiaalikierron ympäristöksi, jossa teollisuuden tuottamat tuotteet ovat helposti kuluttajan kierrätettävänä sekä tuotesuunnittelun että kaupungin tarjoaman infrastruktuurin kautta. Muovijätteen hallinnan kysymykset eivät ole kuitenkaan helppoja, ja ne luultavasti pysyvät julkisen keskustelun aiheena vielä pitkään.
Urbaani poliittinen ekologia toimii tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä, jota sovellan aineistooni kehysanalyysin menetelmän kanssa. Muovijätteen toimintapoliittisiksi kehyksiksi nousi vihreä resurssitalous, holistinen jätehallinta ja luonnonvarat. Vihreän resurssitalouden -kehystä käytettiin vahvimmin Euroopan unionin ja Suomen kansallisen tason dokumenteissa, joissa korostettiin talouden ja teollisuuden roolia. Holistisessa jätehallinnassa ei korostettu muovijätettä muuhun jätehallintaan verrattuna, mikä nousi eniten esille Oulun paikallistason aineistossa. Luonnonvarat-kehys toi kaikkiin skaaloihin osin yhteisen muovijätteen määritelmän, eli muovijäte on luonnonvarojen tehotonta käyttöä.
Muovijätteen toimintapoliittisten kehysten pohjalta luotu sosioekologinen kaupunkiympäristö saattaa vaihdella sen mukaan mitä kehystä painotetaan eniten. Yleisesti kaupunkiympäristöä halutaan muuttaa tehokkaaksi materiaalikierron ympäristöksi, jossa teollisuuden tuottamat tuotteet ovat helposti kuluttajan kierrätettävänä sekä tuotesuunnittelun että kaupungin tarjoaman infrastruktuurin kautta. Muovijätteen hallinnan kysymykset eivät ole kuitenkaan helppoja, ja ne luultavasti pysyvät julkisen keskustelun aiheena vielä pitkään.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32049]