Koulutus ekososiaalisen sivistyksen ja talouden asettamien arvojen ja odotusten ristipaineessa
Kurkela, Katri (2020-06-22)
Kurkela, Katri
K. Kurkela
22.06.2020
© 2020 Katri Kurkela. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006242645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006242645
Tiivistelmä
Ekososiaalinen sivistys on käsite, joka on noussut osaksi eri koulutusasteiden opetussuunnitelmia. Ekososiaalisen sivistyksen tavoitteena on edistää hyvää elämää yhden maapallon rajoissa. Tämä on mahdollista, mikäli ympäristön, sosiaalisen toiminnan ja talouden väliset keskinäisriippuvuudet tunnistetaan ja luonnon hyvinvointi asetetaan prioriteetiksi, sillä sosiaalinen ja taloudellinen toiminta ovat luonnon resursseista ja hyvinvoinnista riippuvaisia. Ekososiaalisen sivistyksen arvoihin kuuluvat vastuullisuus, kohtuullisuus ja ihmistenvälisyys.
Nykyinen elämäntapamme ei kuitenkaan tue hyvää elämää yhden maapallon rajoissa vaan kapitalistinen kulutuskulttuuri ja lineaarisen tuotannon tavat ovat johtaneet maapallon resurssien ylikulutukseen ja ympäristöuhkiin. Sosialisaatiossa ihmiset kasvavat osaksi tätä kestämätöntä kulutuskulttuuria, jota ylläpitää uusliberaalit ihanteet. Uusliberalismi korostaa yksilöllisyyttä, kilpailua ja tehokkuutta. Nämä ihanteet ovat ajautuneet yhteiskunnan eri alueille politiikasta koulutukseen.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastelen ekososiaalisen sivistyksen ja talouden vaikutuksia koulutukseen. Ekososiaalisen sivistyksen ja uusliberalismin arvoissa ja tavoitteissa on selkeitä ristiriitoja. Uusliberalismin myötä koulutuspoliittisessa puhetavassa on alkanut korostua talouden sanasto. Koulutuksen tarjonnasta on tullut osa markkinoita ja yrittäjyyskasvatuksesta on tullut osa koulutusta päiväkodeista korkeakouluihin. Uusliberalismi ei toki ole ainoa talouden ideologia vaan kestävän kehityksen ja vihreämmän talouden muodot ovat yleistymässä. Tämä näkyy myös koulutuksessa. Eco-social sophistication/learning is part of Finnish core curriculum. It promotes living good life within the boundaries of one earth. This is possible only if the human reliance on nature is acknowledges and economy is seen as a tool for societies to provide wellbeing for as many people as possible. The values of eco-social sophistication include responsibility, moderation and human interconnectedness.
However, our current way of living does not support the sustainable living on one planet. Instead through socialization people have grown into an unsustainable capitalist culture of consumption, reinforced by neoliberalism. This culture emphasizes individualism, competition and efficiency. It promotes unsustainable ways of production and spreads it’s influence on many areas of society from politics to education.
In this literature review I explore how eco-social sophistication and economic pressures influence schools. There are clear clashing values between eco social sophistication and neoliberalism theoretically and these clashes also have their effect on education. Neoliberalism has brought economic language into school policy, affected the ways of organizing education and through the change of working life brought the need of entrepreneurship education into schools from kindergarten to higher education. Still more sustainable ways of economic practices are becoming more mainstream promoting ideals of sustainability. Schools in Finland have adopted the values of promoting sustainable living even though neoliberal influence hovers on the background.
Nykyinen elämäntapamme ei kuitenkaan tue hyvää elämää yhden maapallon rajoissa vaan kapitalistinen kulutuskulttuuri ja lineaarisen tuotannon tavat ovat johtaneet maapallon resurssien ylikulutukseen ja ympäristöuhkiin. Sosialisaatiossa ihmiset kasvavat osaksi tätä kestämätöntä kulutuskulttuuria, jota ylläpitää uusliberaalit ihanteet. Uusliberalismi korostaa yksilöllisyyttä, kilpailua ja tehokkuutta. Nämä ihanteet ovat ajautuneet yhteiskunnan eri alueille politiikasta koulutukseen.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastelen ekososiaalisen sivistyksen ja talouden vaikutuksia koulutukseen. Ekososiaalisen sivistyksen ja uusliberalismin arvoissa ja tavoitteissa on selkeitä ristiriitoja. Uusliberalismin myötä koulutuspoliittisessa puhetavassa on alkanut korostua talouden sanasto. Koulutuksen tarjonnasta on tullut osa markkinoita ja yrittäjyyskasvatuksesta on tullut osa koulutusta päiväkodeista korkeakouluihin. Uusliberalismi ei toki ole ainoa talouden ideologia vaan kestävän kehityksen ja vihreämmän talouden muodot ovat yleistymässä. Tämä näkyy myös koulutuksessa.
However, our current way of living does not support the sustainable living on one planet. Instead through socialization people have grown into an unsustainable capitalist culture of consumption, reinforced by neoliberalism. This culture emphasizes individualism, competition and efficiency. It promotes unsustainable ways of production and spreads it’s influence on many areas of society from politics to education.
In this literature review I explore how eco-social sophistication and economic pressures influence schools. There are clear clashing values between eco social sophistication and neoliberalism theoretically and these clashes also have their effect on education. Neoliberalism has brought economic language into school policy, affected the ways of organizing education and through the change of working life brought the need of entrepreneurship education into schools from kindergarten to higher education. Still more sustainable ways of economic practices are becoming more mainstream promoting ideals of sustainability. Schools in Finland have adopted the values of promoting sustainable living even though neoliberal influence hovers on the background.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]