Oppilaan lukuharrastuksen vahvistaminen koulussa
Lindvall, Nea; Vainionpää, Hanna (2020-06-22)
Lindvall, Nea
Vainionpää, Hanna
N. Lindvall; H. Vainionpää
22.06.2020
© 2020 Nea Lindvall, Hanna Vainionpää. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006252680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006252680
Tiivistelmä
Tutkielmamme tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin siitä, mistä lukuharrastuksessa on kysymys, miten lukuharrastus kehittyy ja miten sen kehittymistä voidaan edistää opetuksella. Tarkastelumme lähtökohtana on yksilön näkökulma ja ilmiötä pohditaan koulukontekstissa, erityisesti luokanopettajan vaikutusmahdollisuuksia painottaen. Tarkastelun keskiössä ovat 6–12 vuoden ikäiset oppilaat.
Huoli lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä ja lukemisen vähentymisestä on ajankohtainen: kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuoret pärjäävät edelleen hyvin, mutta sekä lukuinnon että -taidon taso on jatkuvassa laskussa.
Tutkielmassamme kartoitamme lukuharrastuksen luonnetta ja sen mukanaan tuomia hyötyjä. Omaehtoinen lukeminen kehittää paitsi lapsen lukutaidon tasoa, myös hänen kielellisiä valmiuksiaan ja kognitiivisia taitoja, jotka ovat keskeinen osa kaikkea oppimista. Lisäksi lukeminen tuottaa mielihyvää ja tukee lapsen henkistä hyvinvointia, mielikuvituksen kehittymistä ja tunnetaitoja. Lukuharrastus tukee sekä lapsen lukijaidentiteetin, että hänen kokonaisvaltaisen identiteettinsä rakentumista.
Lukuharrastuksen muodostuminen edellyttää lukutaitoa ja lapsen omaa kiinnostusta lukemista ja kirjallisuutta kohtaan. Myös ympäristöllä ja sen tarjoamilla malleilla on vaikutusta siihen, millaisena lukeminen lapselle näyttäytyy. Lukemismotivaation muodostumista voidaan tukea käyttämällä sellaisia opetusmenetelmiä ja antamalla sellaista palautetta, joka vahvistaa oppilaan pätevyyden tunnetta ja minäpystyvyyttä, ja tukee tämän kokemusta autonomisesta toimijuudesta. Opettajan on tärkeää myös eriyttää tehtävät ja tavoitteet niin, että ne vastaavat kunkin oppilaan yksilöllisiä tarpeita.
Kirjallisuuskasvatuksen tavoitteisiin kuuluu omaehtoiseen lukemiseen kannustaminen ja lukuharrastuksen laajentaminen, mitä painotetaan myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa osana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisältöalueita ja tavoitteita.
Luokanopettajan vaikutusmahdollisuuksia kartoitettaessa tarkastelu kohdistuu ennen kaikkea yksilöllisiin ja monipuolisiin kirjavalintoihin sekä erinäisiin pedagogisiin keinoihin, joiden avulla luokassa voidaan luoda ja ylläpitää myönteistä, lukemiseen kannustavaa ilmapiiriä.
Huoli lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä ja lukemisen vähentymisestä on ajankohtainen: kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuoret pärjäävät edelleen hyvin, mutta sekä lukuinnon että -taidon taso on jatkuvassa laskussa.
Tutkielmassamme kartoitamme lukuharrastuksen luonnetta ja sen mukanaan tuomia hyötyjä. Omaehtoinen lukeminen kehittää paitsi lapsen lukutaidon tasoa, myös hänen kielellisiä valmiuksiaan ja kognitiivisia taitoja, jotka ovat keskeinen osa kaikkea oppimista. Lisäksi lukeminen tuottaa mielihyvää ja tukee lapsen henkistä hyvinvointia, mielikuvituksen kehittymistä ja tunnetaitoja. Lukuharrastus tukee sekä lapsen lukijaidentiteetin, että hänen kokonaisvaltaisen identiteettinsä rakentumista.
Lukuharrastuksen muodostuminen edellyttää lukutaitoa ja lapsen omaa kiinnostusta lukemista ja kirjallisuutta kohtaan. Myös ympäristöllä ja sen tarjoamilla malleilla on vaikutusta siihen, millaisena lukeminen lapselle näyttäytyy. Lukemismotivaation muodostumista voidaan tukea käyttämällä sellaisia opetusmenetelmiä ja antamalla sellaista palautetta, joka vahvistaa oppilaan pätevyyden tunnetta ja minäpystyvyyttä, ja tukee tämän kokemusta autonomisesta toimijuudesta. Opettajan on tärkeää myös eriyttää tehtävät ja tavoitteet niin, että ne vastaavat kunkin oppilaan yksilöllisiä tarpeita.
Kirjallisuuskasvatuksen tavoitteisiin kuuluu omaehtoiseen lukemiseen kannustaminen ja lukuharrastuksen laajentaminen, mitä painotetaan myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa osana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisältöalueita ja tavoitteita.
Luokanopettajan vaikutusmahdollisuuksia kartoitettaessa tarkastelu kohdistuu ennen kaikkea yksilöllisiin ja monipuolisiin kirjavalintoihin sekä erinäisiin pedagogisiin keinoihin, joiden avulla luokassa voidaan luoda ja ylläpitää myönteistä, lukemiseen kannustavaa ilmapiiriä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32049]