Työhyvinvointia tukevat tekijät varhaiskasvatuksessa
Kostamo, Noora; Leinonen, Anu (2020-06-26)
Kostamo, Noora
Leinonen, Anu
N. Kostamo; A. Leinonen
26.06.2020
© 2020 Noora Kostamo, Anu Leinonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202007012712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202007012712
Tiivistelmä
Tutkielmamme tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät tukevat työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Olemme toteuttaneet tutkielmamme kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona olemme käyttäneet työhyvinvointia käsitteleviä kotimaisia- ja ulkomaisia työhyvinvointiin liittyviä tutkimuksia ja raportteja sekä varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavia asiakirjoja. Aihe on ajankohtainen ja se on nostettu esiin useita kertoja lähiaikoina, sillä varhaiskasvatuksen työn kuormittavuuteen ja palkkaukseen liittyvät asiat koetaan myös työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä. Aiheen ajankohtaisuuteen vaikuttavat varhaiskasvatuslain (540/2018) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudet päivitykset ja uudistukset vuonna 2018. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvointi on tärkeä osa laadukasta varhaiskasvatusta, sillä työntekijöiden hyvinvointi heijastuu myös lapsiin.
Tutkimustuloksistamme nousee esille johtajuuden merkitys työhyvinvointia edistävänä tekijänä. Henkilöstö kokee varhaiskasvatuksen muutoksien aiheuttaman johtajuuden merkityksen lisääntymisen erityisesti pedagogisessa johtamisessa, sillä pedagoginen toiminta on osa laadukasta varhaiskasvatusta, jossa yhtenä tärkeänä tehtävänä nähdään laadunarviointi. Varhaiskasvatuksen resurssointi ja työtehtävien epäselvyys näyttäytyi puolestaan työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavana ilmiönä. Työyhteisön yhteisöllisyys koetaan varhaiskasvatuksen henkilöstössä kantavana voimana, jota voidaan kehittää positiiviseen suuntaan hyvällä pedagogisella johtamisella sekä jaetulla johtajuudella. Jaettu johtajuus nähdään työyhteisön vuorovaikutteisena sisäisenä prosessina, jossa johtamisella on merkittävä tekijä pedagogisena tukijana. Työhyvinvointia tukee myös oman työn hallintaa, johon vaikuttavat koulutustaustat ja stressin sietokyky. Tutkimusten mukaan täydennyskoulutuksella voidaan tukea työyhteisön osaamista ja oppimista, mikä tukee myös työhyvinvointia. Lisäksi arjen lapsiryhmätyö ja esimiehen sekä kollegoiden tuki nähtiin tärkeinä työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä.
Tutkimustuloksistamme nousee esille johtajuuden merkitys työhyvinvointia edistävänä tekijänä. Henkilöstö kokee varhaiskasvatuksen muutoksien aiheuttaman johtajuuden merkityksen lisääntymisen erityisesti pedagogisessa johtamisessa, sillä pedagoginen toiminta on osa laadukasta varhaiskasvatusta, jossa yhtenä tärkeänä tehtävänä nähdään laadunarviointi. Varhaiskasvatuksen resurssointi ja työtehtävien epäselvyys näyttäytyi puolestaan työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavana ilmiönä. Työyhteisön yhteisöllisyys koetaan varhaiskasvatuksen henkilöstössä kantavana voimana, jota voidaan kehittää positiiviseen suuntaan hyvällä pedagogisella johtamisella sekä jaetulla johtajuudella. Jaettu johtajuus nähdään työyhteisön vuorovaikutteisena sisäisenä prosessina, jossa johtamisella on merkittävä tekijä pedagogisena tukijana. Työhyvinvointia tukee myös oman työn hallintaa, johon vaikuttavat koulutustaustat ja stressin sietokyky. Tutkimusten mukaan täydennyskoulutuksella voidaan tukea työyhteisön osaamista ja oppimista, mikä tukee myös työhyvinvointia. Lisäksi arjen lapsiryhmätyö ja esimiehen sekä kollegoiden tuki nähtiin tärkeinä työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31928]