Aspartyyliglukosaminuria esimerkkinä suomalaisesta tautiperinnöstä
Alaspää, Laura (2020-08-20)
Alaspää, Laura
L. Alaspää
20.08.2020
© 2020 Laura Alaspää. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202008212855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202008212855
Tiivistelmä
Aspartyyliglukosaminuria eli AGU-tauti on perinnöllinen ja lysosomaalinen kertymäsairaus, jota esiintyy Suomessa enemmän kuin muualla maailmassa. AGU on peittyvästi periytyvä sairaus, jolloin lapsen on saatava se molemmilta vanhemmilta sairastuakseen siihen. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvailla AGU-taudin aiheuttavia tekijöitä, mahdollisia hoitokeinoja ja itse AGU-taudin vaikutuksia potilaaseen.
AGU johtuu mutaatiosta AGA-geenissä, jonka seurauksena aspartyyliglukosaminidaasientsyymin toiminta heikkenee, eikä se hajota glykoproteiineja, eritoten aspartyyliglukosamiinia lysosomeissa, jolloin näitä glykoproteiineja kertyy lysosomeihin. Kertyessään lysosomeihin, ne aiheuttavat solukuolemia, jonka seurauksena AGU-potilas kärsii vakavasta kehityshäiriöstä. AGU-tautia sairastavan keskimääräinen elinikä on 35–40 vuotta. Suomessa AGU-tautia on löydetty kahdentyyppisenä mutaationa. Valtamutaatio AGUfin major aiheuttaa 98 % tapauksista ja se johtuu yhden nukleotidin pistemutaatiosta AGA-geenissä aiheuttaen AGA-entsyymin vääränlaisen laskostumisen. 1,5 % Suomessa esiintyvistä AGUtapauksista johtuu kahden nukleotidin häviämästä AGUfin minor AGA-geenissä. Tämä mutaatio aiheuttaa ennenaikaisen lopetuskodonin lukemisen.
AGU-tauti ilmenee potilaan yleisessä terveydessä, ruumiinrakenteessa, sosiaalisissa taidoissa ja ulkonäössä. Tauti voidaan havaita jo vauvaiässä kiihtyneestä kasvusta ja kasvojen epämuodostumien aiheuttamista hengitystieinfektioista. Vanhetessaan oireet lisääntyvät ja 25 ikävuoden jälkeen kehityshäiriö kasvaa radikaalisti, jolloin yksilön toimintakyky heikkenee entisestään päätyen lopulta taaperon tasolle. AGU-tautiin ei ole vielä löydetty parannuskeinoa, mutta AGA-entsyymin mekanismit ja AGAgeeni tunnetaan hyvin ja meneillään on potentiaalisia tutkimuksia, joilla AGU-taudin voisi parantaa. Näistä yksi on Ritva Tikkasen tutkimusryhmän vetämä kliininen koe Cystadanelääkkeen toimintatehosta AGU-taudin hoidossa. Tutkimuksen on määrä valmistua lähivuosina. Tällä hetkellä potilaiden oireita voidaan helpottaa kirurgisilla toimenpiteillä ja lääkkeillä elämänlaadun parantamiseksi.
AGU johtuu mutaatiosta AGA-geenissä, jonka seurauksena aspartyyliglukosaminidaasientsyymin toiminta heikkenee, eikä se hajota glykoproteiineja, eritoten aspartyyliglukosamiinia lysosomeissa, jolloin näitä glykoproteiineja kertyy lysosomeihin. Kertyessään lysosomeihin, ne aiheuttavat solukuolemia, jonka seurauksena AGU-potilas kärsii vakavasta kehityshäiriöstä. AGU-tautia sairastavan keskimääräinen elinikä on 35–40 vuotta. Suomessa AGU-tautia on löydetty kahdentyyppisenä mutaationa. Valtamutaatio AGUfin major aiheuttaa 98 % tapauksista ja se johtuu yhden nukleotidin pistemutaatiosta AGA-geenissä aiheuttaen AGA-entsyymin vääränlaisen laskostumisen. 1,5 % Suomessa esiintyvistä AGUtapauksista johtuu kahden nukleotidin häviämästä AGUfin minor AGA-geenissä. Tämä mutaatio aiheuttaa ennenaikaisen lopetuskodonin lukemisen.
AGU-tauti ilmenee potilaan yleisessä terveydessä, ruumiinrakenteessa, sosiaalisissa taidoissa ja ulkonäössä. Tauti voidaan havaita jo vauvaiässä kiihtyneestä kasvusta ja kasvojen epämuodostumien aiheuttamista hengitystieinfektioista. Vanhetessaan oireet lisääntyvät ja 25 ikävuoden jälkeen kehityshäiriö kasvaa radikaalisti, jolloin yksilön toimintakyky heikkenee entisestään päätyen lopulta taaperon tasolle. AGU-tautiin ei ole vielä löydetty parannuskeinoa, mutta AGA-entsyymin mekanismit ja AGAgeeni tunnetaan hyvin ja meneillään on potentiaalisia tutkimuksia, joilla AGU-taudin voisi parantaa. Näistä yksi on Ritva Tikkasen tutkimusryhmän vetämä kliininen koe Cystadanelääkkeen toimintatehosta AGU-taudin hoidossa. Tutkimuksen on määrä valmistua lähivuosina. Tällä hetkellä potilaiden oireita voidaan helpottaa kirurgisilla toimenpiteillä ja lääkkeillä elämänlaadun parantamiseksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]