”Sitä aattelee, ettei tuota tuu koskaan tarviin” : kertomuksia ruotsin kielen merkityksen muutoksesta
Alasuvanto, Riitta (2020-10-16)
Alasuvanto, Riitta
R. Alasuvanto
16.10.2020
© 2020 Riitta Alasuvanto. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202010173046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202010173046
Tiivistelmä
Ruotsin kielen asema suomalaisessa yhteiskunnassa nousee aika ajoin puheenaiheeksi. Ruotsin kielen opiskelu on ollut opetussuunnitelmassa jo 1970-luvulta asti ja ruotsi on suomen kielen ohella maamme virallinen kieli, kansalliskieli. Tästä huolimatta ruotsin opetuksen pakollisuus herättää suomalaisten keskuudessa tunteita. Valinnaistamiskeskusteluista ja -kokeiluista huolimatta ruotsin kielen opiskelu on kuitenkin pysynyt opetussuunnitelmassa ja säilyttänyt asemansa. Kielen pakollisuuteen liittyy olennaisesti ajatus kielen tarpeettomuudesta, joka puolestaan johtaa usein opiskelumotivaation hiipumiseen. Suomalaisten käsityksiä, kokemuksia ja opiskelumotivaatiota ruotsin opinnoista on jonkin verran tutkittu.
Tutkimuksessani tarkastelen ruotsin kielen merkityksen muutosta yksilön elämässä. Tutkimuksen tarkoituksena on saada selville, millaiset asiat tai tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen, että ruotsin kielen merkitys on muuttunut yksilön elämässä. Tutkimukseni vastaa tutkimuskysymykseen: ”Mitä haastateltavat kertovat ruotsin kielen merkityksestä ja sen muuttumisesta elämässään?” Lisäksi olen kiinnostunut siitä, millaisia ilmiöitä haastateltavat nostavat esille ruotsin kielen oppimisesta ja opetuksesta. Ruotsin kielen merkityksen muutosta suomalaisten ihmisten elämässä ei ole juurikaan tutkittu.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsittelen ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa sekä ruotsin kielen opetuksen järjestämistä ja kehittämistä suomalaisissa kouluissa. Lisäksi tarkastelen kielen oppimista ja merkitystä tämän tutkimuksen kannalta oleellisimpien teemojen kautta, joita ovat kielen oppimisen motivaatio, haasteet ja kielen merkityksen muutos. Tutkimus on metodologialtaan narratiivinen eli kerronnallinen tutkimus. Kerronnallinen tutkimus mahdollistaa merkityksien, erojen, yhtäläisyyksien sekä muutoksen tarkastelun. Sen avulla myös haastateltavien kokemukset, ajatukset ja tunteet pääsevät esille. Tutkimukseni aineistona toimivat neljä haastattelua, joita analysoin kahdella tavalla. Ensin kirjoitin jokaisen haastattelun omana kertomuksenaan hyödyntämällä holistisen sisällön analyysin vaiheita. Sen jälkeen tarkastelen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla saamiani tuloksia sekä haastatteluissa ilmenneitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia peilaten niitä aiempaan tutkimukseen.
Tulosten mukaan haastateltavat kertovat ruotsin opinnoissa ilmenneistä haasteista ja elämässään tapahtuneesta käännekohdasta. He kertovat ruotsin kielen hyödystä sekä itselleen että yhteiskunnalle ja esittävät kehittämisehdotuksia ruotsin opetukseen. Ruotsin kielen merkityksen muutos näyttäytyy haastateltaville moniulotteisena kokonaisuutena. Tässä kokonaisuudessa yksilön ajatus kieltä kohtaan on opinnoissa esiintyneiden haasteiden ja elämässä tapahtuneen käännekohdan myötä muuttunut ja mielenkiinto sekä arvostus kieltä kohtaan on noussut.
Tutkimuksessani tarkastelen ruotsin kielen merkityksen muutosta yksilön elämässä. Tutkimuksen tarkoituksena on saada selville, millaiset asiat tai tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen, että ruotsin kielen merkitys on muuttunut yksilön elämässä. Tutkimukseni vastaa tutkimuskysymykseen: ”Mitä haastateltavat kertovat ruotsin kielen merkityksestä ja sen muuttumisesta elämässään?” Lisäksi olen kiinnostunut siitä, millaisia ilmiöitä haastateltavat nostavat esille ruotsin kielen oppimisesta ja opetuksesta. Ruotsin kielen merkityksen muutosta suomalaisten ihmisten elämässä ei ole juurikaan tutkittu.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsittelen ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa sekä ruotsin kielen opetuksen järjestämistä ja kehittämistä suomalaisissa kouluissa. Lisäksi tarkastelen kielen oppimista ja merkitystä tämän tutkimuksen kannalta oleellisimpien teemojen kautta, joita ovat kielen oppimisen motivaatio, haasteet ja kielen merkityksen muutos. Tutkimus on metodologialtaan narratiivinen eli kerronnallinen tutkimus. Kerronnallinen tutkimus mahdollistaa merkityksien, erojen, yhtäläisyyksien sekä muutoksen tarkastelun. Sen avulla myös haastateltavien kokemukset, ajatukset ja tunteet pääsevät esille. Tutkimukseni aineistona toimivat neljä haastattelua, joita analysoin kahdella tavalla. Ensin kirjoitin jokaisen haastattelun omana kertomuksenaan hyödyntämällä holistisen sisällön analyysin vaiheita. Sen jälkeen tarkastelen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla saamiani tuloksia sekä haastatteluissa ilmenneitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia peilaten niitä aiempaan tutkimukseen.
Tulosten mukaan haastateltavat kertovat ruotsin opinnoissa ilmenneistä haasteista ja elämässään tapahtuneesta käännekohdasta. He kertovat ruotsin kielen hyödystä sekä itselleen että yhteiskunnalle ja esittävät kehittämisehdotuksia ruotsin opetukseen. Ruotsin kielen merkityksen muutos näyttäytyy haastateltaville moniulotteisena kokonaisuutena. Tässä kokonaisuudessa yksilön ajatus kieltä kohtaan on opinnoissa esiintyneiden haasteiden ja elämässä tapahtuneen käännekohdan myötä muuttunut ja mielenkiinto sekä arvostus kieltä kohtaan on noussut.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32202]