”Että se tuuaan esille ja se on se. Hieno lapsen tekemänä” : taidekasvatuksen pedagogiset merkitykset varhaiskasvatuksessa
Jälkö, Marja (2020-12-17)
Jälkö, Marja
M. Jälkö
17.12.2020
© 2020 Marja Jälkö. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012183389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012183389
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia ja tehdä näkyväksi varhaiskasvatuksessa tapahtuvan taidekasvatuksen pedagogisia lähtökohtia päiväkotiympäristössä. J. F. Herbartin didaktisen kolmion mukaan pedagogisessa toiminnassa kasvattajan ja kasvatettavan välinen vuorovaikutus muodostuu opetettavan sisällön kautta. Taidekasvatukseen erityisesti liittyvää oppimis- ja lapsikäsitystä olen tarkastellut lapsen taiteellisen toimijuuden käsitteen ja pedagogisen toiminnan tavoitteita taidekasvatuksen sisältöjen kautta.
Työ edustaa laadullista tutkimusta ja erityisesti fenomenologis-hermeneuttista tutkimusperinnettä. Taidekasvatuksen pedagogisia merkityksiä olen tarkastellut varhaiskasvatuksen opettajien käsitysten kautta. Haastatteluaineistoa olen edelleen peilannut pedagogista toimintaa valtakunnallisesti ohjaavaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä jo julkaistuun teoria- ja tutkimustietoon.
Opettajien käsitykset taidekasvatuksen sisällöistä ja lapsesta oppijana sen kontekstissa olivat selkeästi yhteneviä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kokonaisvaltaisten sekä taiteellista toimintaa koskevien tavoitteiden kanssa. Taidekasvatuksen pedagogiset tavoitteet liittyvät lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen edistämiseen, joiden tulisi suunnitelmallisesti toteutua hoidon, kasvatuksen ja opetuksen pedagogisesti painottuvassa kokonaisuudessa. Näin ollen taidekasvatuksen kasvatukselliset tavoitteet ovat lähinnä välinearvoisia taiteen näkökulmasta.
Opettajan ammatillisuuteen liittyvä eettinen vastuu varhaiskasvatuksen pedagogiikan laaja-alaisuudesta, monipuolisuudesta ja laadusta vaikuttaa merkityksellisesti lapsen taiteellisen toimijuuden ja osallisuuden toteutumisen laatuun.
Työ edustaa laadullista tutkimusta ja erityisesti fenomenologis-hermeneuttista tutkimusperinnettä. Taidekasvatuksen pedagogisia merkityksiä olen tarkastellut varhaiskasvatuksen opettajien käsitysten kautta. Haastatteluaineistoa olen edelleen peilannut pedagogista toimintaa valtakunnallisesti ohjaavaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä jo julkaistuun teoria- ja tutkimustietoon.
Opettajien käsitykset taidekasvatuksen sisällöistä ja lapsesta oppijana sen kontekstissa olivat selkeästi yhteneviä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kokonaisvaltaisten sekä taiteellista toimintaa koskevien tavoitteiden kanssa. Taidekasvatuksen pedagogiset tavoitteet liittyvät lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen edistämiseen, joiden tulisi suunnitelmallisesti toteutua hoidon, kasvatuksen ja opetuksen pedagogisesti painottuvassa kokonaisuudessa. Näin ollen taidekasvatuksen kasvatukselliset tavoitteet ovat lähinnä välinearvoisia taiteen näkökulmasta.
Opettajan ammatillisuuteen liittyvä eettinen vastuu varhaiskasvatuksen pedagogiikan laaja-alaisuudesta, monipuolisuudesta ja laadusta vaikuttaa merkityksellisesti lapsen taiteellisen toimijuuden ja osallisuuden toteutumisen laatuun.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]