Mielen hyvinvoinnin edistäminen alakoulussa
Lempinen, Tiina (2020-12-18)
Lempinen, Tiina
T. Lempinen
18.12.2020
© 2020 Tiina Lempinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012233489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012233489
Tiivistelmä
Oppilaiden mielen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää niin oppimisen, kasvun ja kehityksen kuin yhteiskunnan kannalta. Opetusta ohjaavien lakien ja asiakirjojen perusteella hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen koulussa työskentelevän velvollisuus. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa mielen hyvinvoinnin edistämisen mainitaan olevan osa jokaista koulupäivää, mutta tätä käsitettä tai sen edistämiseen liittyviä keinoja ei määritellä tarkemmin.
Suomessa hyvinvointi näyttää polarisoituvan. Osa lapsista ja nuorista voi paremmin kuin koskaan, kun taas osalle kasaantuu huomattava määrä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Joidenkin tutkijoiden mielestä tämä kehitys selittää osin esimerkiksi potilaiden määrän lisääntymistä lastenpsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Yhä enemmän näyttöä kasaantuu myös hyvinvoinnin ylisukupolvisuudesta. Lapsuuden elinolot ovat tutkitusti yhteydessä myöhempään hyvinvointiin. Vanhempien koulutustaustan tiedetään Suomessakin vaikuttavan heidän lastensa tulevaan koulutustasoon, vaikka peruskoulun yksi kantava idea on jo alusta lähtien ollut tasa-arvoon pyrkiminen. On tutkittu, että esimerkiksi perheen heikko sosioekonominen asema ja vanhempien kokemat mielenterveyden haasteet lisäävät lapsen riskiä psyykkiseen oireiluun.
Lapsuudessa ilmenevä psyykkinen oireilu on tärkeä tunnistaa ajoissa, sillä pitkittäistutkimukset osoittavat aikuisuudessa diagnosoitujen mielenterveyden häiriöiden alkavan usein jo lapsuusja nuoruusiässä. Tutkimusten mukaan opettajat tunnistavat oppilaiden psyykkistä oireilua, mutta kokevat usein ammatillista riittämättömyyttä psyykkisesti oireilevan oppilaan kohdatessaan. Kouluissa on mahdollista vaikuttaa mielenterveyden häiriön riskitekijöihin, kuten oppimisvaikeuksiin, heikkoon itsetuntoon, koulukiusaamiseen ja epäsosiaalisiin toverisuhteisiin.
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tehdä mielen hyvinvointia näkyvämmäksi etenkin alakoulun kontekstissa. Katsauksen teoriaperustassa tuodaan esille mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, koulun hyvinvointitehtävää ja mielen hyvinvoinnin riskitekijöitä. Kirjallisuuskatsauksen avulla on muodostettu tuoreisiin ja vertaisarvioituihin tutkimusjulkaisuihin pohjautuva tiivistelmä siitä, millaisia näyttöön pohjautuvia keinoja kouluyhteisöillä ja opettajilla on alakoulun oppilaiden mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella mielen hyvinvointia edistävässä kouluyhteisössä kiinnitetään huomio yhteenkuuluvuutta lisäävään ilmapiiriin, opettajien ammatilliseen kehitykseen ja moniammatillisen yhteistyön syventämiseen. Opettaja voi omalta osaltaan edistää oppilaiden mielen hyvinvointia tiedostavalla ja sallivalla asenteella sekä varhaisella puuttumisella ja tuen järjestämisellä. Avoin yhteistyö oppilaan vanhempien kanssa on myös tärkeä osa mielen hyvinvoinnin edistämistä. Lisäksi katsauksen perusteella toimivia keinoja ovat luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuva opetus sekä interventio-ohjelmat, jotka painottuvat etenkin oppilaiden resilienssin vahvistamiseen tai vuorovaikutukseen. Myös positiivisen pedagogiikan menetelmien käyttö edistää oppilaiden mielen hyvinvointia. Mental well-being is a crucial factor affecting students’ development and learning. Studies show that mental health disorders often begin to develop during childhood and adolescence. Therefore, it is important to promote students’ mental well-being at primary schools. Finnish national core curriculum also states that activities which promote students’ mental well-being should take place on daily basis at schools.
According to some researchers, mental well-being is polarized in Finnish society. Statistics show that the amount of child patients in psychiatric care has increased. There is also growing evidence of intergenerational transmission of well-being issues. It has been proven that parents’ problems with their own health and well-being affect their offspring. For example, parents’ mental health problems can be a predictor of child’s future risk of psychiatric issues.
The purpose of this thesis is to describe how school communities and teachers can promote students’ mental well-being in primary schools. This thesis has been implemented as a descriptive literature review. The articles used in this review have been searched from Arto, Ebsco-Host, ProQuest and Scopus databases. Entry and exclusion criteria were used to ensure reliability. Themes that describe the school communities’ and teacher’s ways to promote mental well-being were created by using thematic content analysis.
Based on the findings of this review, school communities can promote students’ mental well-being by increasing the sense of belonging in whole school level, training teachers, and strengthening interprofessional collaboration. Teacher’s awareness and permissive attitude towards mental well-being is one of the key factors to promote students’ mental well-being. Other important factors promoting students’ mental well-being are early intervention and support, collaboration with parents, Education Outside the Classroom teaching method and positive pedagogy. Also, intervention programs focused on enhancing resilience, improving social skills, or increasing physical activity were effective.
Suomessa hyvinvointi näyttää polarisoituvan. Osa lapsista ja nuorista voi paremmin kuin koskaan, kun taas osalle kasaantuu huomattava määrä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Joidenkin tutkijoiden mielestä tämä kehitys selittää osin esimerkiksi potilaiden määrän lisääntymistä lastenpsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Yhä enemmän näyttöä kasaantuu myös hyvinvoinnin ylisukupolvisuudesta. Lapsuuden elinolot ovat tutkitusti yhteydessä myöhempään hyvinvointiin. Vanhempien koulutustaustan tiedetään Suomessakin vaikuttavan heidän lastensa tulevaan koulutustasoon, vaikka peruskoulun yksi kantava idea on jo alusta lähtien ollut tasa-arvoon pyrkiminen. On tutkittu, että esimerkiksi perheen heikko sosioekonominen asema ja vanhempien kokemat mielenterveyden haasteet lisäävät lapsen riskiä psyykkiseen oireiluun.
Lapsuudessa ilmenevä psyykkinen oireilu on tärkeä tunnistaa ajoissa, sillä pitkittäistutkimukset osoittavat aikuisuudessa diagnosoitujen mielenterveyden häiriöiden alkavan usein jo lapsuusja nuoruusiässä. Tutkimusten mukaan opettajat tunnistavat oppilaiden psyykkistä oireilua, mutta kokevat usein ammatillista riittämättömyyttä psyykkisesti oireilevan oppilaan kohdatessaan. Kouluissa on mahdollista vaikuttaa mielenterveyden häiriön riskitekijöihin, kuten oppimisvaikeuksiin, heikkoon itsetuntoon, koulukiusaamiseen ja epäsosiaalisiin toverisuhteisiin.
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tehdä mielen hyvinvointia näkyvämmäksi etenkin alakoulun kontekstissa. Katsauksen teoriaperustassa tuodaan esille mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, koulun hyvinvointitehtävää ja mielen hyvinvoinnin riskitekijöitä. Kirjallisuuskatsauksen avulla on muodostettu tuoreisiin ja vertaisarvioituihin tutkimusjulkaisuihin pohjautuva tiivistelmä siitä, millaisia näyttöön pohjautuvia keinoja kouluyhteisöillä ja opettajilla on alakoulun oppilaiden mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella mielen hyvinvointia edistävässä kouluyhteisössä kiinnitetään huomio yhteenkuuluvuutta lisäävään ilmapiiriin, opettajien ammatilliseen kehitykseen ja moniammatillisen yhteistyön syventämiseen. Opettaja voi omalta osaltaan edistää oppilaiden mielen hyvinvointia tiedostavalla ja sallivalla asenteella sekä varhaisella puuttumisella ja tuen järjestämisellä. Avoin yhteistyö oppilaan vanhempien kanssa on myös tärkeä osa mielen hyvinvoinnin edistämistä. Lisäksi katsauksen perusteella toimivia keinoja ovat luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuva opetus sekä interventio-ohjelmat, jotka painottuvat etenkin oppilaiden resilienssin vahvistamiseen tai vuorovaikutukseen. Myös positiivisen pedagogiikan menetelmien käyttö edistää oppilaiden mielen hyvinvointia.
According to some researchers, mental well-being is polarized in Finnish society. Statistics show that the amount of child patients in psychiatric care has increased. There is also growing evidence of intergenerational transmission of well-being issues. It has been proven that parents’ problems with their own health and well-being affect their offspring. For example, parents’ mental health problems can be a predictor of child’s future risk of psychiatric issues.
The purpose of this thesis is to describe how school communities and teachers can promote students’ mental well-being in primary schools. This thesis has been implemented as a descriptive literature review. The articles used in this review have been searched from Arto, Ebsco-Host, ProQuest and Scopus databases. Entry and exclusion criteria were used to ensure reliability. Themes that describe the school communities’ and teacher’s ways to promote mental well-being were created by using thematic content analysis.
Based on the findings of this review, school communities can promote students’ mental well-being by increasing the sense of belonging in whole school level, training teachers, and strengthening interprofessional collaboration. Teacher’s awareness and permissive attitude towards mental well-being is one of the key factors to promote students’ mental well-being. Other important factors promoting students’ mental well-being are early intervention and support, collaboration with parents, Education Outside the Classroom teaching method and positive pedagogy. Also, intervention programs focused on enhancing resilience, improving social skills, or increasing physical activity were effective.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31907]