Keuhkojen ohutleiketietokonetomografialöydökset idiopaattisessa keuhkofibroosissa
Agava, Olli (2021-03-18)
Agava, Olli
O. Agava
18.03.2021
© 2021 Olli Agava. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103211423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103211423
Tiivistelmä
Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) on suhteellisen harvinainen, mutta huonoennusteinen ja vaikea keuhkoparenkyymin sairaus, jonka etiologia on osin tuntematon. Ohutleiketietokonetomografiakuvaus (HRTT) on ensisijainen jatkotutkimus idiopaattista keuhkofibroosia epäiltäessä. IPF:n radiologisesta ja patologisesta ilmentymästä käytetään nimitystä tavallinen interstitiaalinen pneumonia (UIP). UIP on yläkäsite useille radiologisesti samalla tavalla näyttäytyville, keuhkoja fibrotisoiville sairauksille.
UIP:n tyypillisiä piirteitä HRTT:ssa ovat hunajakennomuutokset, vetäytymisbronkiektasia sekä retikulaariset muutokset. Lisäksi löydösten jakautuminen tulisi olla ääriosiin painottunutta, pleuranalaista ja keuhkojen alaosiin painottunutta. Kansainvälisten suositusten mukaisesti IPF-diagnoosin voi asettaa pelkän HRTT-tutkimuksen perusteella, mikäli radiologisina löydöksinä nähdään kaikki tyypilliset UIP:n piirteet. Nämä radiologiset löydökset ovat kuitenkin vaikeasti tulkittavia, ja aikaisempien tutkimusten perusteella jopa kokeneiden thoraxradiologien kesken on erimielisyyttä esimerkiksi hunajakennomuutosten ja vetäytymisbronkiektasian ilmentymisestä kuvauksissa.
Tässä tutkimuksessa uudelleenluokiteltiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen IPF-potilaiden HRTT-tutkimukset kansainvälisten suositusten mukaisesti lääketieteen kandidaatin ja thoraxradiologin toimesta. Aineistoon hyväksyttiin yhteensä 38 potilasta, joiden IPF-diagnoosi oli keuhkobiopsiassa varmistettu. HRTT-kuvauksista arvioitiin radiologiset löydökset, niiden distribuutio sekä UIP-luokka. Tarkoituksena oli kuvata potilasaineiston kliiniset piirteet, tutkia luokittelijoiden välistä yksimielisyyttä sekä radiologisten löydösten vaikutusta IPF-potilaiden elinaikaan ja ennusteeseen.
Tulosten perusteella kouluttautumisen jälkeen lääketieteen kandidaatin ja thoraxradiologin luokittelut olivat yksimielisyydeltään hyviä hunajakennoutumien, mattalasimuutosten sekä lopullisten UIP-luokkien suhteen. Yksimielisyys oli keskinkertaista vetäytymisbronkiektasiassa ja retikulaatiossa. Hunajakennoutuminen, mattalasimuutokset, vetäytymisbronkiektasia sekä varma UIP-luokka olivat yhteydessä lyhyempään elinaikaan. Hunajakennomuutokset heikensivät eniten ennustetta. Elinaikojen ja ennusteen osalta tilastollista merkitsevyyttä ei kuitenkaan saavutettu. Lääketieteen kandidaatti pystyi kouluttautumisen jälkeen luokittelemaan UIP-löydöksiä varsin hyvin, jota voi selittää tutkimusasetelma ja erotusdiagnostiikan jättäminen taka-alalle. Luokittelun tulokset lienevät ainakin kohtalaisen hyvin yleistettävissä esimerkiksi radiologiaan erikoistumista aloittaviin lääkäreihin.
UIP:n tyypillisiä piirteitä HRTT:ssa ovat hunajakennomuutokset, vetäytymisbronkiektasia sekä retikulaariset muutokset. Lisäksi löydösten jakautuminen tulisi olla ääriosiin painottunutta, pleuranalaista ja keuhkojen alaosiin painottunutta. Kansainvälisten suositusten mukaisesti IPF-diagnoosin voi asettaa pelkän HRTT-tutkimuksen perusteella, mikäli radiologisina löydöksinä nähdään kaikki tyypilliset UIP:n piirteet. Nämä radiologiset löydökset ovat kuitenkin vaikeasti tulkittavia, ja aikaisempien tutkimusten perusteella jopa kokeneiden thoraxradiologien kesken on erimielisyyttä esimerkiksi hunajakennomuutosten ja vetäytymisbronkiektasian ilmentymisestä kuvauksissa.
Tässä tutkimuksessa uudelleenluokiteltiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen IPF-potilaiden HRTT-tutkimukset kansainvälisten suositusten mukaisesti lääketieteen kandidaatin ja thoraxradiologin toimesta. Aineistoon hyväksyttiin yhteensä 38 potilasta, joiden IPF-diagnoosi oli keuhkobiopsiassa varmistettu. HRTT-kuvauksista arvioitiin radiologiset löydökset, niiden distribuutio sekä UIP-luokka. Tarkoituksena oli kuvata potilasaineiston kliiniset piirteet, tutkia luokittelijoiden välistä yksimielisyyttä sekä radiologisten löydösten vaikutusta IPF-potilaiden elinaikaan ja ennusteeseen.
Tulosten perusteella kouluttautumisen jälkeen lääketieteen kandidaatin ja thoraxradiologin luokittelut olivat yksimielisyydeltään hyviä hunajakennoutumien, mattalasimuutosten sekä lopullisten UIP-luokkien suhteen. Yksimielisyys oli keskinkertaista vetäytymisbronkiektasiassa ja retikulaatiossa. Hunajakennoutuminen, mattalasimuutokset, vetäytymisbronkiektasia sekä varma UIP-luokka olivat yhteydessä lyhyempään elinaikaan. Hunajakennomuutokset heikensivät eniten ennustetta. Elinaikojen ja ennusteen osalta tilastollista merkitsevyyttä ei kuitenkaan saavutettu. Lääketieteen kandidaatti pystyi kouluttautumisen jälkeen luokittelemaan UIP-löydöksiä varsin hyvin, jota voi selittää tutkimusasetelma ja erotusdiagnostiikan jättäminen taka-alalle. Luokittelun tulokset lienevät ainakin kohtalaisen hyvin yleistettävissä esimerkiksi radiologiaan erikoistumista aloittaviin lääkäreihin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32008]