Muuttuva liikennejärjestelmä ja harvaan asuttujen alueiden kehitys : esimerkkinä Koillismaan seutukunta
Lehto, Antto (2021-03-29)
Lehto, Antto
A. Lehto
29.03.2021
© 2021 Antto Lehto. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103303705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103303705
Tiivistelmä
Työssä tarkastellaan muuttuvan liikennejärjestelmän suhdetta harvaan asuttujen eli perifeeristen alueiden kehitykseen. Tutkimusalueena on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva Koillismaan seutukunta, johon kuuluvat Kuusamon kaupunki ja Taivalkosken kunta. Koillismaan esimerkein selvitetään, millainen asema liikenneyhteyksillä on ollut perifeeristen alueiden kehityksessä ja millaisia kehitysnäkymiä haasteineen ja mahdollisuuksineen nykyisen liikennejärjestelmän muutoksiin alueilla liittyy. Lisäksi tarkastellaan, miten harvaan asuttujen alueiden asema on muuttunut liikenne- ja aluekehitystyössä. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat valtiomuutokseen, saavutettavuuteen ja keskus-periferia -asetelmaan liittyvät näkökulmat.
Tutkielmaa varten kerätty tutkimusaineisto koostuu kuudesta Koillismaan liikenteen ja aluekehityksen asiantuntijan kanssa suoritetusta yksilö-/teemahaastattelusta. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä. Haastattelujen tueksi hankittiin ajankohtaisia liikennesuunnitelmia ja -strategioita.
Tieyhteyksien nähdään tuoneen kaukaisen Koillismaan muun maan tasolle myös kehityksen suhteen. Pitkät etäisyydet korostavat saavutettavuuden erityisasemaa perifeerisellä alueella. Liikenneyhteydet eivät kuitenkaan itsessään ole kehityksen tae, vaan keskeisintä on, että ne palvelevat tärkeimpiä toimialoja. Koillismaan kattava tieverkko on elintärkeä alueen metsäsektorin kuljetuksille. Kuusamon lentoasema palvelee alueen kehittyvää matkailuelinkeinoa ja sen merkitys on ollut suuri alueen kehittymisessä kansainväliseksi matkakohteeksi.
Alueen valtatiet eivät kuulu liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2018 pääväyläasetukseen, mikä aiheuttaa huolta elinkeinoelämän kehityksen suhteen. Väylille on kuitenkin maakuntatason kehityssuunnitelmia. Ilmastonmuutos asettaa paineita liikennöinnin ekologisuudelle ja osaltaan myös tutkimusalueen laajan tieverkon kunnolle. Pientieverkon julkisen tuen väheneminen koetaan uhkana niin raaka-ainekuljetuksille kuin iäkkään väestön liikkumisellekin. Kehitysresurssien keskittäminen keskusalueille nähdään haasteiden taustalla. Tämä on osaltaan yhdistettävissä kilpailuvaltiokehitykseen 1980–90-luvuilta lähtien, minkä on katsottu heikentäneen perifeeristen alueiden asemaa.
Tietoliikenteen kehitys tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia paikata perinteisen liikennöinnin haasteita digitaalisin palveluin. Etätyömahdollisuuksien paraneminen voi houkutella muuttotappiosta kärsivälle alueelle myös uusia asukkaita.
Tutkielmaa varten kerätty tutkimusaineisto koostuu kuudesta Koillismaan liikenteen ja aluekehityksen asiantuntijan kanssa suoritetusta yksilö-/teemahaastattelusta. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä. Haastattelujen tueksi hankittiin ajankohtaisia liikennesuunnitelmia ja -strategioita.
Tieyhteyksien nähdään tuoneen kaukaisen Koillismaan muun maan tasolle myös kehityksen suhteen. Pitkät etäisyydet korostavat saavutettavuuden erityisasemaa perifeerisellä alueella. Liikenneyhteydet eivät kuitenkaan itsessään ole kehityksen tae, vaan keskeisintä on, että ne palvelevat tärkeimpiä toimialoja. Koillismaan kattava tieverkko on elintärkeä alueen metsäsektorin kuljetuksille. Kuusamon lentoasema palvelee alueen kehittyvää matkailuelinkeinoa ja sen merkitys on ollut suuri alueen kehittymisessä kansainväliseksi matkakohteeksi.
Alueen valtatiet eivät kuulu liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2018 pääväyläasetukseen, mikä aiheuttaa huolta elinkeinoelämän kehityksen suhteen. Väylille on kuitenkin maakuntatason kehityssuunnitelmia. Ilmastonmuutos asettaa paineita liikennöinnin ekologisuudelle ja osaltaan myös tutkimusalueen laajan tieverkon kunnolle. Pientieverkon julkisen tuen väheneminen koetaan uhkana niin raaka-ainekuljetuksille kuin iäkkään väestön liikkumisellekin. Kehitysresurssien keskittäminen keskusalueille nähdään haasteiden taustalla. Tämä on osaltaan yhdistettävissä kilpailuvaltiokehitykseen 1980–90-luvuilta lähtien, minkä on katsottu heikentäneen perifeeristen alueiden asemaa.
Tietoliikenteen kehitys tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia paikata perinteisen liikennöinnin haasteita digitaalisin palveluin. Etätyömahdollisuuksien paraneminen voi houkutella muuttotappiosta kärsivälle alueelle myös uusia asukkaita.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31919]