Sosiaalinen media ja pikaviestintäalustat kuulovammaisten nuorten ja nuorten aikuisten osallisuudessa
Hukkanen, Iiris (2021-04-20)
Hukkanen, Iiris
I. Hukkanen
20.04.2021
© 2021 Iiris Hukkanen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202104227598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202104227598
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään millaisia tietoteknisiä viestintävälineitä kuulovammaiset nuoret ja nuoret aikuiset käyttävät oman osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tukemiseksi. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään heidän tuntemuksiaan näiden käytöstä. Tutkimusta tehdessä otetaan huomioon myös, onko vastaajan sukupuolella, iällä tai kuulon statuksella jotakin merkitystä sille, miten tietoteknisiä viestintävälineitä käytetään ja miten niiden käyttö koetaan. Aiheen kiinnostavuus juontaa juurensa siihen, miten kuulovammaisten kommunikointi kuulevien kanssa voi joissain tilanteissa olla haastavaa. Kommunikoinnin vaikeus saattaa vaikuttaa nuoren tai nuoren aikuisen kuulovammaisen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteisiin sekä identiteetin kehityksen negatiivisesti.
Tutkimuksen aineisto on kerätty verkkokyselyn avulla monivalintakysymysten ja muutamien avointen kysymysten kautta. Kyselyä on jaettu erilaisten kanavien kautta, joilla kuulovammaisia nuoria ja nuoria aikuisia on ollut mahdollista tavoittaa. Tutkimuksessa tuloksia tarkastellaan sisällönanalyysin ja ristiintaulukoinnin avulla. Tulokset kertovat pääsääntöisesti yhteneväisistä käyttökokemuksista ja tuntemuksista tietoteknisistä viestintävälineistä. Lisäksi esimerkiksi Facebookin ja SnapChatin käyttöön vaikutti vastaajan ikä.
Vastaajien kokemukset tietoteknisistä viestintävälineistä ovat tulosten perusteella hyvin positiivisia, sillä he kokevat ne oman osallisuutensa ja yhteenkuuluvuutensa kannalta pääsääntöisesti hyödyllisenä. Tärkeimpinä tietoteknisen viestinnän sovelluksina pidetään Facebookia, Instagramia ja WhatsAppia. Tutkimuksessa saatuja tietoja voidaan hyödyntää jatkossa muun muassa kohderyhmän saavuttamiseen tiettyjä kanavia pitkin. Näin voidaan yrittää parantaa kuulovammaisten nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteita. The present study was conducted to investigate what kind of communication technologies (CT) hearing disabled people use to support their participation and belonging. In addition, the study examines their experiences of the use of CTs. The study also considers whether the respondent’s gender, age, or hearing status have any bearing on how CTs are used and how their use is perceived. The interest in the topic has its roots in how communication between the hearing disabled and the hearing can be challenging in some situations. Difficulty in communication may affect a young hearing disabled person’s feeling of participation and belonging, as well as negative identity development.
The research material has been collected through an online survey through multiple-choice questions and a few open-ended questions. The survey has been distributed through various channels through which it has been possible to reach hearing-impaired young people. The results of the study are examined through content analysis and cross-tabulation. The results generally indicate consistent user experiences and knowledge of communication tools. In addition, the use of Facebook and SnapChat, for example, was influenced by the age of the respondent.
Respondents’ experiences of the communication tools are very positive, as they generally find it useful for their own participation and belonging. Facebook, Instagram and WhatsApp are considered to be the most important IT communication applications. The information obtained in the study can be used in the future, among other things, to reach the target group through certain channels. In this way, an attempt can be made to improve the feelings of participation and belonging of hearing disabled young people.
Tutkimuksen aineisto on kerätty verkkokyselyn avulla monivalintakysymysten ja muutamien avointen kysymysten kautta. Kyselyä on jaettu erilaisten kanavien kautta, joilla kuulovammaisia nuoria ja nuoria aikuisia on ollut mahdollista tavoittaa. Tutkimuksessa tuloksia tarkastellaan sisällönanalyysin ja ristiintaulukoinnin avulla. Tulokset kertovat pääsääntöisesti yhteneväisistä käyttökokemuksista ja tuntemuksista tietoteknisistä viestintävälineistä. Lisäksi esimerkiksi Facebookin ja SnapChatin käyttöön vaikutti vastaajan ikä.
Vastaajien kokemukset tietoteknisistä viestintävälineistä ovat tulosten perusteella hyvin positiivisia, sillä he kokevat ne oman osallisuutensa ja yhteenkuuluvuutensa kannalta pääsääntöisesti hyödyllisenä. Tärkeimpinä tietoteknisen viestinnän sovelluksina pidetään Facebookia, Instagramia ja WhatsAppia. Tutkimuksessa saatuja tietoja voidaan hyödyntää jatkossa muun muassa kohderyhmän saavuttamiseen tiettyjä kanavia pitkin. Näin voidaan yrittää parantaa kuulovammaisten nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteita.
The research material has been collected through an online survey through multiple-choice questions and a few open-ended questions. The survey has been distributed through various channels through which it has been possible to reach hearing-impaired young people. The results of the study are examined through content analysis and cross-tabulation. The results generally indicate consistent user experiences and knowledge of communication tools. In addition, the use of Facebook and SnapChat, for example, was influenced by the age of the respondent.
Respondents’ experiences of the communication tools are very positive, as they generally find it useful for their own participation and belonging. Facebook, Instagram and WhatsApp are considered to be the most important IT communication applications. The information obtained in the study can be used in the future, among other things, to reach the target group through certain channels. In this way, an attempt can be made to improve the feelings of participation and belonging of hearing disabled young people.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]