Raskauden jälkeisen masennuksen lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset lapsen kielen kehitykseen
Halttunen, Tyyne (2021-05-17)
Halttunen, Tyyne
T. Halttunen
17.05.2021
© 2021 Tyyne Halttunen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105197969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105197969
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten vanhemman sairastama raskauden jälkeinen masennus vaikuttaa lapsen kielen kehitykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tulososiossa käytettiin kahdeksaa vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä vuosien 2017–2020 aikana. Tutkimuksista neljä käsittelivät lyhyen aikavälin vaikutuksia syntymästä kolmanteen ikävuoteen ja neljä pitkäaikaisia vaikutuksia viiden vuoden iästä aina aikuisuuteen saakka.
Tulokset osoittivat, että vanhemman sairastaman masennuksen intensiivisyys, ajoitus ja pitkäaikaisuus voivat vaikuttaa lapsen kielen kehitykseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lapsen ymmärtävän että tuottavan sanavaraston kasvu voi kärsiä vanhemman sairastaman masennuksen vaikutuksesta, mutta ei aina. Pitkäaikaisia vaikutuksia tarkasteltaessa masennuksen kroonisuuden merkitys korostui ja yksittäisen raskauden jälkeisen masennusjakson vaikutukset näyttivät jäävän heikoiksi.
Tutkimuksen aikana nousi esille masennuksen selkeä vaikutus lapsen sosio-emotionaaliseen kehitykseen, mikä puolestaan voi välillisesti johtaa lapsen kielen kehityksen haasteisiin. Eroteltaessa isän ja äidin sairastaman raskauden jälkeisen masennuksen vaikutuksia lapsen kehitykseen huomattiin, että siinä missä isien sairastama masennusjakso heijastui suuremmin lapsen kielelliseen kehitykseen, äidin masennus vaikutti enemmän lapsen sosio-emotionaaliseen kehitykseen.
Tutkimustulosten ristiriitaisuus osoittaa niin lapsen kielen kehitykseen vaikuttavien tekijöiden kuin raskauden jälkeisen masennuksen monimutkaisuuden. Sekä vanhempien että lasten yksilölliset erot voivat toimia joko altistavina tai suojaavina tekijöinä. Lisäksi lähiympäristön ja yhteiskunnan tasolla tapahtuva toiminta vaikuttavat nekin omalta osaltaan masennuksen aiheuttamiin vaikutuksiin. Ristiriitaiset tulokset etenkin raskauden jälkeisen masennuksen pitkäaikaisista vaikutuksista osoittavat, että aihetta olisi syytä tutkia lisää.
Kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tulososiossa käytettiin kahdeksaa vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä vuosien 2017–2020 aikana. Tutkimuksista neljä käsittelivät lyhyen aikavälin vaikutuksia syntymästä kolmanteen ikävuoteen ja neljä pitkäaikaisia vaikutuksia viiden vuoden iästä aina aikuisuuteen saakka.
Tulokset osoittivat, että vanhemman sairastaman masennuksen intensiivisyys, ajoitus ja pitkäaikaisuus voivat vaikuttaa lapsen kielen kehitykseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lapsen ymmärtävän että tuottavan sanavaraston kasvu voi kärsiä vanhemman sairastaman masennuksen vaikutuksesta, mutta ei aina. Pitkäaikaisia vaikutuksia tarkasteltaessa masennuksen kroonisuuden merkitys korostui ja yksittäisen raskauden jälkeisen masennusjakson vaikutukset näyttivät jäävän heikoiksi.
Tutkimuksen aikana nousi esille masennuksen selkeä vaikutus lapsen sosio-emotionaaliseen kehitykseen, mikä puolestaan voi välillisesti johtaa lapsen kielen kehityksen haasteisiin. Eroteltaessa isän ja äidin sairastaman raskauden jälkeisen masennuksen vaikutuksia lapsen kehitykseen huomattiin, että siinä missä isien sairastama masennusjakso heijastui suuremmin lapsen kielelliseen kehitykseen, äidin masennus vaikutti enemmän lapsen sosio-emotionaaliseen kehitykseen.
Tutkimustulosten ristiriitaisuus osoittaa niin lapsen kielen kehitykseen vaikuttavien tekijöiden kuin raskauden jälkeisen masennuksen monimutkaisuuden. Sekä vanhempien että lasten yksilölliset erot voivat toimia joko altistavina tai suojaavina tekijöinä. Lisäksi lähiympäristön ja yhteiskunnan tasolla tapahtuva toiminta vaikuttavat nekin omalta osaltaan masennuksen aiheuttamiin vaikutuksiin. Ristiriitaiset tulokset etenkin raskauden jälkeisen masennuksen pitkäaikaisista vaikutuksista osoittavat, että aihetta olisi syytä tutkia lisää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]